Duplio

Harjannostajaiset on talonrakennuksen perinteeseen kuuluva juhlatilaisuus, joka perinteisesti pidetään rakennuksen vesikattotöiden valmistuttua, kun rakennus on saatu suojatuksi sateelta. Harjannostajaiset järjestää tilaaja, joka kutsuu tilaisuuteen kaikki hankkeeseen osallistuneet, muun muassa rakennustyöväen ja suunnittelijat.

Ennen vanhaan katon nostamiseen tarvittiin useampi henkilö, joten työ korvattiin heille järjestämällä juhlat. Suomessa hernekeitto on perinteinen harjannostajaisissa tarjottava ruoka. Juomaksi on usein olutta.

Lähde: Wikipedia

Olenko jo sanonut, että talo on noussut ihan älytöntä vauhtia?

Talo on siis totta tosiaan saavuttanut harjannostajaisiin oikeuttavan tilan: Duplio on harjakorkeudessa, OSB-levyt ja aluskermi on asennettu ja pellitystyön alkaminen on ihan nurkan takana. Perustusvaiheesta tähän hetkeen on aikaa kulunut reilu kaksi kuukautta.

Tällä hetkellä ollaan täynnä silkkaa kiitollisuutta meidän runkourakoitsijaa ja urakoitsijan työmiehiä kohtaan.

Kun olimme saaneet ekan idean harjannostajaisista, googlauskierros kertoi harjakaisten [juu tiedän ettei tätä termiä saisi käyttää, koska se liittyy jotenkin hevosen ostamiseen ja tarkoittaa oikeasti jotain ihan muuta] olevan tänä päivänä katoavaa perinnettä. Meitä kuitenkin kiinnosti, millainen juttu harjannostajaiset tänä päivänä on ja ketä sinne kutsutaan.

Juttelin asiasta meidän arkkitehdin kanssa, joka toisti samaa – pientalot ei juurikaan enää järjestä harjakaisia, ja harvat rakennusliikkeetkään. Johtuu varmasti siitä, että elementtitekniikalla ja valmiilla kattoristikolla katto on aikalailla heti päällä, ja varsinainen rakentaminen alkaa vasta tästä.

Mutta koska meidän tontilla on uurastettu niin hienosti jo useampi kuukausi, ja koska yleensä elämässä kannatamme ajatusta “kaikki juhlat juhlitaan”, päätimme kehittää katon kunniaksi jotain säpinää.

Onko hernekeitto sitten sitä säpinää? Jos kysyn meidän lapsilta, niin vastaus on kyllä. Mutta jos minulta kysytään, niin vastaus on ei. Hernekeitto vedettiin yli tarjoilulistalta. Suunniteltu ajankohta oli vähintäänkin haastava: meillä itsellä ei ollut vielä loma alkanut, kun taas lapset oli jo toista viikkoa pois päiväkodista. Samalla siis tehtiin töitä, hoidettiin lapsia, aikataulutettiin eri ammattimiesten tarvetta tontilla seuraavien viikkojen aikana, valmistauduttiin Ruisrockiin sekä järkättiin ja vietettiin harjakaisia. Kiireen keskellä turvauduttiin valmiisiin tarjoiluihin: subeja, berliininmunkkeja, kahvia, olutta ja skumppaa. Ei siis puuttunut mitään.

Paikalle kutsuttiin kaikki keskeisimmät projektin vaiheissa mukana olleet henkilöt sekä muutama naapuri. Ajankohta – heinäkuun eka perjantai – verotti osallistujamäärää. Moni oli lomilla tai reissussa kuten oletettavaa oli vuodenaika huomioiden.

Kahvittelemassa & kippistelemässä kävi arkkitehti-pääsuunnittelijamme, vastaava työnjohtaja, korttelinaapurimme sekä runkourakoitsija. Varsinaiset sankarit, eli rakennusmiehet itse, eivät malttaneet pysähtyä kuin hetkeksi kahville ja sitten olivatkin jo takas hommissa. Parempi tietenkin näin!

Sitten siitä katosta.

Katto on ollut meidän projektissa hyvinkin keskiössä ihan alusta asti. Tai oikeastaan katot, eli huoneistojen kaksiharjainen vesikate ja autokatosten katot, jotka muodostavat samalla kattoterassien lattiat. Näissä rakenteena  on käännetty katto.

Tuplaharjakatto oli myös isoin yksittäinen tekijä, mikä aikoinaan karsi rytinällä talotoimittajia. Ymmärrän toki, että perinteisistä poikkeavia rakenteita pidetään helposti riskinä, mutta kaikkea ei pidä niellä totuutena.

Olemme olleet tosi tyytyväisiä Lammin tapaan suhtautua meidän toiveisiimme ja hakea vaihtoehtoisia ratkaisuja toiveidemme – tässä tapauksessa kattorakenteen – toteuttamiseksi. Rakennesuunnittelijalla on tietenkin ollut iso rooli siinä, että katto on tehty sekä arkkitehtisuunnitelmien mukaisesti että toimivaksi, turvalliseksi ja vedenpitäväksi.

Tuplaharjan välissä on loiva jiiri, jonka tarkoituksena on ohjata vesi syöksytorveen (jota ei ole vielä piirretty tähän) ja lumi pois katolta. (Kuva: SAIKA Design)

Vesikatemateriaalin osalta olemme käyneet läpi lähes kaikki olemassa olevat vaihtoehdot. Mutta luojan kiitos, valitsimme lopulta käsityönä asennettavan konesaumatun peltikaton. Tämä materiaali takaa täysin vesitiiviin rakenteen, helppohoitoisen, pitkäikäisen ja ulkonäöltään viimeistellyn kattopinnan.

Kattotuolien päälle on asennettu Kattoliiton suositusten mukaisesti OSB-levypinta ja levypinnan päälle aluskermi. Sen tehtävänä on varmistaa rakenteen tiiveys ja estää mahdollinen kondenssivaurio levypinnassa. Umpeen levytetty kattorakenne parantaa myös katon ääneneristävyyttä.

Seuraavaksi aluskate saa päälleen Etelä-Suomen Peltipoikien toimesta käsityönä asennettavan mustan konesaumapeltikatteen. Siitä tulee niin hieno!

Osallistu keskusteluun

---

Tontilla on touhuttu pian kolme kuukautta. Ja miten se sitten näkyy meidän elämässä:

1. Rahanmeno ei tunnu enää miltään. Eipä.
2. Lapset huutaa joka kerta kun istutaan autoon: ”Ei kai taaaaas tontille!?”
3. Kukaan ei kohta enää työpaikalla istu viereen lounaspöydässä, koska raksajutut.
4. Tekemisen tai ajattelemisen puutetta ei ole ikinä. Vai oliko sellaista aiemminkaan??
5. Lapsen neuvolalomakkeessa kirjattiin taloprojekti sekä voimia antaviin että kuormittaviin tekijöihin. Koska niinhän se on.
6. Ennen ei tiedetty mikä on kattotuoli, ruodelauta, hulevesi, Finnfoam, radonputki, high-end-lattiakaivo, reisilauta, kalibroitu laatta, syntypaikkalajittelu, U-arvo, punospiirustus, littera, imeytyskaivo jne. Mutta nyt tiedetään!

Rakentaminen on edennyt tähän asti etupainotteisesti. En olis ikipäivänä uskonut, että seinät nousee näin nopeasti. Ollaan toistaiseksi rakennettu hyvinkin itsekseen – meidän korttelissa ei ole aloittanut vielä kukaan muu. Elementit nousee tänä päivänä älyttömän nopeasti, joten moni myöhemmin aloittava menee meistä varmasti vielä ohi. Mut ei tämä mikään nopeuskilpailu onneksi ole, kaikilla rakentajilla on sama deadline: 15. toukokuuta 2020. Johon on muuten tänään tasan 11 kuukautta aikaa!

Kysyin viime viikolla meidän vastaavalta, miten hänen näkökulmastaan meidän projekti on mennyt. ”Oikein hyvinhän se on menny”, hän sanoi.

En tiedä mitään kallisarvoisempaa, kuin hyvät urakoitsijat. Meillä asiat soljuu eteenpäin runkourakoitsijan toimesta, jolla on iso rooli asioiden, tilausten, ihmisten, koneiden ja telineiden organisoimisessa. Hän on niinkuin live-Trello, puhelin piippaa merkiksi kun meidän pitää hoitaa osamme. Niinkuin viimeksi eilen, kun tilasimme peltipojat tontille parin viikon päähän tekemään meidän katon sekä mittamiehen tekemään aukkojen tarkistusmittaukset ennen ikkunoiden tilaamista.

Ja vaikka kaikki ei aina mene niinkuin on suunniteltu, on projekti edennyt tähän asti meidänkin mielestä ihan tosi hienosti.

Paitsi silloin yhtenä päivänä.

Ontelolaatat oli tilattu saapuvaksi tiettynä kellonaikana kahdessa kuormassa. Urakoitsija miehineen oli tontilla, samoin erikseen tilattu nosturi kuljettajineen ontelolaattojen nostamista varten. Aamupäivän kuorma tuli ajallaan ja saatiin asennettua ilman ongelmia paikalleen.

Eka puhelu tuli pari tuntia ennen kuin toisen kuorman piti olla perillä. Kuljetus tulisi myöhästymään maksimissaan tunnilla aikatauluhaasteiden vuoksi. Eli tunti ylimääräistä maksettavaa, josta voisi reklamoida myöhemmin. Tiedättekö muuten mitä nosturi kuljettajineen kustantaa? Vinkki: Vähän enemmän kuin oma tuntipalkkani.

Toinen puhelu tuli kun kuorma oli tunnin myöhässä. Kuljettaja kertoi ontelolaattojen alla olevan tuen vääntyneen ympäri liikkeelle lähdettäessä, ja oli hyvin lähellä että koko kuorma olisi tuhoutunut. Hän vakuutti kuitenkin ontelolaattojen olevan kunnossa, mutta ei tiennyt milloin saisi kuorman taas liikkeelle. Toisessa päässä me mietimme, pitäisikö kuljetus siirtää seuraavalle päivälle. Tämä tietenkin tarkoitti myös sitä, että nosturi pitäisi tilata tontille myös seuraavana päivänä, eikä siitä ollut mitään takeita. Runkourakoitsija sanoi odottavansa ontelolaattojen saapumista.

Kaksi tuntia sovitun ajankohdan jälkeen ontelolaatat saapuivat vihdoin tontille ja nosturi nosti laatat paikoilleen. Samalla kuitenkin huomattiin yhden ontelolaatoista olevan väärä, joten laattojen nosto jäi joka tapauksessa kesken. Yksi laatta toimitettiin takaisin tehtaalle jaettavaksi kahteen osaan. Lopulta kävi ilmi, että ongelma johtui rakennesuunnittelijan merkitsemisvirheestä.

Seuraavalla viikolla puuttuneet kavennetut ontelolaatat saatiin vihdoin asennettua paikoilleen. Rakennesuunnittelijamme otti täyden vastuun virheestään, ja maksoi ontelolaattojen ylimääräisen asennuksen kustannukset omasta pussistaan. Ei voi kuin arvostaa tällaista suoraselkäisyyttä, osoittaa suurta ammattitaitoa.

Loppu hyvin, kaikki hyvin – kakkoskerros kohoaa ja koko rungosta on nyt ¾ osaa pystyssä. Ontelolaattaepisodi ei näy niin paljon rahapussissa, mutta ajassa se on viivästyttänyt töitä yhdestä kahteen viikkoa. Välillisesti vaikutukset näkyy myös siinä, että joudumme maksamaan ylimääräisiä päiviä rakennustelineistä, koska aiemmin käytössä olleet on jo viety pois. Taitaa olla aika tyypillistä näissä raksahommissa, että kaikki ei aina mene ihan putkeen. Pääasia että jokainen kantaa vastuunsa ja yhdessä ratkotaan ongelmat.

Osallistu keskusteluun

---

Tähän kevääseen saakka meidän ainoa kosketus betonitehtaan arkeen on tullut Pirunpelto TV-sarjan kautta. En tiedä miten ylipäätään ajauduttiin katsomaan Netflixistä kaikki neljä kautta tätä 10 vuotta sitten alkanutta sarjaa, mutta hupinsa kullakin! Kaikkien yllätykseksi todellisuus on jotain ihan muuta kuin Tyrjän Betonilla..

Toukokuun alussa lähdimme kyläilemään vuoden 2020 asuntomessujen päänäytteilleasettajamme Lammin kutsumana heidän tehtaalleen. Paikkakuntana Lammi näyttäytyi meille yltiösöpönä pikkukylänä, jossa paistaa aina aurinko ja kaikki tuntevat toisensa. En tiedä onko näin, mutta ihana tunnelma siellä oli. Vähän niinkuin siinä yhdessä toisessa maalaiskomediassa, Karjalan kunnailla TV-sarjassa.

Tehtaalla meitä kierrättänyt Tomi oli tullut Lammille kesätöihin 2000-luvun alkupuolella, ja jäänyt sille tielle. Ja sen voi hyvin ymmärtää, kun miettii miten hyvä meininki yrityksessä joka puolella tuntui olevan. Tomilla oli tosi laaja osaaminen sekä tuotteista että tehtaan toiminnasta, oli ihan oikeasti tosi mielenkiintoinen tehdaskierros.

Lammin tehtaalla tuotantoprosessit oli hyvin pitkälle automatisoitua. Meille jäi erityisesti mieleen se, miten laaja ja tiukka testausprosessi Lammin tuotteilla on. Harkkojen ja kivien mittatarkkuutta ja tasalaatuisuutta valvotaan systemaattisesti ja tehtaalla on ihan ikioma laboranttikin.

Olin hyvin vähän (eli en yhtään) kelaillut ennen tätä päivää sitä, millaisia vaiheita harkkojen valmistukseen kuuluu. Ei ole olemassa yhtä pitävää reseptiä, jonka mukaan massa tehdään, vaan testiä tehdään jatkuvasti oikean koostumuksen löytämiseksi.

Tehdaskierroksen päätteeksi pääsimme esittämään kysymyksiä. Olin aamupalapöydässä ennen Lammille lähtöä selaillut meidän rakennepiirustuksia, josta jäi mietityttämään teksti ”Suunnittelukäyttöikä 50 vuotta”. Mitä sen jälkeen tapahtuu?? – Ei mitään, sanoivat lammilaiset. Tuo 50 vuotta on yleisesti käytössä oleva määre, jolla ilmoitetaan betonin suunnittelukäyttöikä. Se tarkoittaa sitä, että betonirakenteilla on lupa vaurioitua 5% ennen 50 ikävuotta. Eli ei siis sitä, että 50 vuoden jälkeen meidän talo lakkaisi olemasta.

Harkot jatkavat kovettumista – eli lujuuden kehitystä – vielä kuivatuksen jälkeenkin vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja. Siinä meille yksi hyvä syy lisää rakentaa kivitalo. Vaikka tämä ei ollutkaan alusta asti itsestäänselvä valinta, tuntuu nyt hullulta ajatella, miksi edes mietittiin ikinä mitään muuta. Hyvien kivien lisäksi laatu näkyy tyytyväisissä asiakkaissa, niinkuin nyt tässä tapauksessa meissä. Kiitos vielä Lammin Betonin tyypit!

Osallistu keskusteluun

---

Maailmaa muuttuu – ja niin muuttuu meidän tonttikin. Katsokaa vaikka! Alla kuvat viimeiseltä kuukaudelta, aikaa ekan ja vikan kuvan välissä päivälleen tasan kuukausi.

Aika hyvä tahti, eikö?!

Osallistu keskusteluun

---

“Eikse talon rakentaminen oo tosi stressaavaa ja sen lisäks sairaan kallista?”

No mä en tiedä vielä, mutta voin kertoa sitten puolentoista vuoden päästä. Tähän mennessä stressi on ollut positiivista ja draiveri, joka on vauhdittanut meidän projektin etenemistä. Asuminen taas ylipäätään on tosi kallista näillä leveysasteilla, oman talon rakentaminen ei sinänsä muuta tätä.

Edellisessä postauksessa kirjoitin asioista, joita meillä on pyörinyt mielessä rakennusprojektiin liittyen. Seuraavaksi jatkoa siihen.

6. KUSTANNUKSET

Rakennusprojektin lopulliseen hintaan vaikuttaa talon koko ja tontin hinta. Meille ei tule jätti isoa taloa. Tällä hetkellä meidän nelihenkinen perhe asuu 80 neliöisessä neliössä, mikä koon puolesta olisi meille ihan riittävä (koko ei ole ongelma, vaan rumuus). Uudessa kodissa meillä tulee olemaan 25 asuinneliötä enemmän plus 50 neliöinen kattoterassi sekä oma pieni piha. Tämä kaikki kerrotaan kahdella, koska kyseessä on paritalo ja sijoitetaan tyypilliselle Helsingin seudun pientalotontille. Eli pienelle pientalotontille.

Koska meillä raksahomma kytkeytyi alusta asti asuntomessukuvioon, ei me ehditty kovinkaan syvällisesti perehtyä muualla myynnissä oleviin pientalotontteihin. Sen verran kuitenkin, että meille jäi tunne, että asuntomessutonteilla oli suhteessa enemmän rakennusoikeutta tontin kokoon nähden verrattuna muualla myynnissä oleviin tontteihin. Toisin sanoen, asuntomessutontille saimme mahdutettua isomman talon pienemmälle tontille ja näin säästimme tontin hinnassa.

Talon runkomateriaaliksi valittiin alunperin puu muun muassa sen takia, että se on edullisempi rakennusmateriaali kuin vaikka kivi. Se käsitys meillä oli. Mutta ei ole enää. Talon runkomateriaali ei ole se, mikä ensisijaisesti määrittää talon kokonaiskustannuksia vaan puu- ja kivitalon rakentamiskustannukset on hyvin lähellä toisiaan. Ja tämä on faktaa, sillä me kilpailutimme puu-, kivi-, hirsi- ja CLT-talotoimittajia.

Rakentamisen kustannuksiin voi vaikuttaa paljon jo suunnitteluvaiheessa. Koon ja maantieteellisen sijainnin lisäksi hintaan vaikuttaa talon ja tontin muoto, pintamateriaalit, kalusteet ja piha. Jälkimmäisiin voi vaikuttaa itse omilla valinnoillaan, mutta esim. maaperään ja maanrakentamisen kustannuksiin ei voi. Sormet ristiin siis.

7. RAKENTAMISEN AIKATAULUTUS

Päänäytteilleasettajamme Lammi toimitti meille alustavan aikatauluehdotuksen, joka on toiminut meillä etenemisen pohjana. Koska meille ei tule yhtä talopakettia, koordinoimme itse kokonaisuutta ja vastaamme viime kädessä siitä, että tekijät ja tarvikkeet ovat yhtä aikaa tontilla. Lammin toimitusaikaohjeistus on meille tärkeä työkalu, jonka mukaan osaamme tilata tarvittavat asiat tontille tarpeeksi ajoissa.

Meillä ei ole erikseen nimettyä ulkopuolista henkilöä projektinjohtajana, vaan kokonaisuuden hallinta on meillä itsellämme. Vastaava työnjohtaja on ollut mukana projektissa keväästä 2018, toisin sanoen jo vuoden ennen rakentamisen alkamista. Yleensä rakentamisen projektinjohtajan ja vastaavan työnjohtajan tehtävissä on päällekkäisyyksiä, joten siksi tämä ratkaisu on ollut meille paras.

Olemme myös hoitaneet suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja hankintojen kilpailuttamisen tähän asti itse. Vastaava työnjohtaja on ollut konsultoivassa roolissa samoin kuin pääsuunnittelijamme. Rakentamisen aikaisista hankinnoista vastaa jatkossa osittain myös urakoitsijat. Me emme ole tämän alueen osaajia, joten on ollut tärkeää löytää sellaiset tekijät, joiden kanssa luottamus pelaa ja vastuualueista on voinut sopia erikseen.

Projektin johtamisessa ja aikatauluttamisessa Trello on toiminut hyvänä työkaluna. Se toimii meillä tehtäväluettelona ja muistilistana. Ollaan kirjattu sovellukseen kaikki mieleen tulevat tehtävät ja nyt me voidaan seurata tilannetta yhdellä silmäyksellä puhelimen, tabletin tai tietokoneen näytöllä. Erityisen kätevä on toiminnallisuus, jossa tehtävä antaa sähköpostimuistutuksen tehtävän aikarajan umpeutuessa meille kaikille yhteisesti. Näin mikään tehtävä ei jää tekemättä.

8. DESIGN

Tuusulan asuntomessujen yksi teemoista on taide. Taidetta voi olla rakennuksissa joko itsenäisinä teoksina tai integroituna. Meillä arkkitehtien tavoitteena on ollut luoda kokonaistaideteos, jossa yksityiskohdat ja sisustus puhuvat samaa kieltä talon arkkitehtuurin kanssa. Rakennuksella on perinteisestä poikkeava ulkomuoto tuplaharjakattoineen. Moderni muotokieli yhdistyy kodikkuuteen ja miellyttävän pieneen mittakaavaan.

Keskeisenä ideana on ollut luoda sisätiloiltaan toimiva ja kompakti, mutta silti ilmava paritalokoti. Suunnittelussa on kiinnitetty huomiota etenkin siihen, miten luonnonvaloa saadaan rakennuksen keskiosiin paritalossa, joka on sijoitettu pienehkölle tontille. Korkea sisääntulo, olohuoneen korkea tila ja siinä välissä sijaitsevat leijuvat portaat takaavat sen, että valo pääsee virtaamaan läpi asunnon.

Kattoterassit ovat tärkeässä osassa koko talon arkkitehtuuria. Ne sopivat erityisen hyvin tiiviisti rakennetulle alueelle tarjoten ulkotilalle hyvän jatkeen.

Talon julkisivun suunnittelu on ollut yhtä tärkeässä osassa kuin sisätilojen suunnittelu. Sanavarastoon on ilmestynyt uusi termi ikkunointi, jonka olemassaolosta meillä ei ole aiemmin ollut mitään käsitystä. Sille saattaa olla olemassa virallisempikin selitys, mutta meille se tarkoittaa sitä, että ikkunoiden sommittelussa on määräysten, ohjeiden, toiminnallisuuden ja käytännöllisyyden lisäksi huomioitu se, miltä talo näyttää ulkoa päin. Eli ei, emme siirrä kylpyhuoneen kapeaa ikkunaa keskemmälle seinää, sillä julkisivussa ikkuna on linjassa yläkerran makuuhuoneen ikkunan kanssa.

Kuva: SAIKA Design

Tyyliltään meidän talo on moderni. Puuverhous keventää valkoiseksi rapatun kivipinnan ja mustien ikkunoiden sekä mustan katon muodostamaa kokonaisuutta. Erilaisten materiaalien yhdistely, rakennuksen massoittelu ja ikkunoiden rytmi tekevät talon julkisivusta ilmeikkään.

Asuntomessualueiden tavoitteena on monimuotoinen ja laadukas asuinympäristö. Se miltä meidän talo tulee näyttämään osana kokonaisuutta, selviää ensi vuonna, kun alue on valmis ja avautuu messuvieraille.

9. OMA PIHA

Pienellä tontilla talon asemointi, pihan käyttö ja vaaditut toiminnot on suunniteltava erityisen tarkkaan. Asuntomessualueella rakennustapaohje ohjaa varsinaisen talon lisäksi myös pihan suunnittelua. Meillä oli toiveena oleskelupiha etelä-länsisuuntaan, jonka myös saimme valitsemalla juuri tämän tontin.

Tonttien koot ovat olleet suht kompakteja kaikilla viime vuosien asuntomessuilla. En ajattele, että pieni tontti on ongelma. Pieni tontti = kompakti koti = vähemmän siivottavaa = enemmän aikaa muuhun tekemiseen. Kaiken voi perustella itselleen parhain päin! Ja tärkeintä kuitenkin, että meillä on oma piha – se on 100% enemmän pihaa kuin mitä meillä tällä hetkellä on.

Mutta on tässä ehtinyt ärsyyntyäkin. Kuten siitä, että autopaikkoja pitää olla pientaloissa – myös paritaloissa – kaksi per puoli. Eli meidän pikkutontille on pitänyt sijoittaa autopaikat neljälle autolle, masentavaa! Masentavaa etenkin siksi, että A) meidän perheessä on vain yksi autoa ajava B) jos toteutan anti-haaveeni ja menen autokouluun, niin en missään nimessä suostu hankkimaan meille toista autoa. Ja sitten vielä sekin näkökulma, että jos meillä olisikin yhteiskäyttöauto naapurin/naapureiden kanssa, niin silti tontti pitäisi täyttää autopaikoilla.

Mutta onneksi me saadaan autopaikoista myös toisenlaista hyötyä, kun niiden päälle rakentuu 50 neliötä kattoterassia. Tällä asemoinnilla autopaikat asettuvat pääjulkisivun ja varjon puolelle ja oleskelupiha auringon puolelle.

Kuva: SAIKA Design

Messualueella kaava on hyvinkin salliva, missä on sekä hyvät että huonot puolet. Pienillä tonteilla on erittäin tärkeää huomioida myös naapureiden suunnitelmat. Jos suunnittelet talon asemoinnin ja toiminnot välittämättä naapureista, joudut satavarmasti kohtaamaan pulmia.

Täysin uusilla alueilla ongelmaksi saattaa muodostua eri aikainen eteneminen. Meidän talo on suunniteltu ja asemoitu syksyllä 2017 ja maatyöt käynnistyivät maaliskuussa 2019. Meidän rajanaapuri on vaihtunut viimeksi helmikuussa ja toisen rajanaapurin suunnitelmat ovat vaihtuneet ainakin kerran. Tällaisissa tilanteissa on mahdotonta tehdä suunnittelua yhdessä, kun eteneminen tapahtuu niin eri tahdissa.

Nyt kun omalla tontilla rakentaminen on alkanut, ei voi kuin laittaa sormet ristiin ja luottaa asuntomessuorganisaatioon. Ja erityisesti siihen, että messualuetta koordinoiva taho huolehtii, ettei mikään pientalotontti joudu epäedulliseen asemaan myöhemmin julkaistujen suunnitelmien takia.

10. LISÄARVOA ELÄMÄÄN

Sattuneesta syystä omat ajatukset ja puheet pompsahtavat vähän väliä talon rakentamiseen ja sitä sivuaviin aiheisiin. Mä olen huomannut, että usein ihmisillä on yksi selkeästi erottuva intohimon kohde, jonka tärkeyden ulkopuolinenkin huomaa heti. Tiedätte varmasti sen, joka rakastaa matkustelua ja jolla on aina seuraava reissu varattuna tai vähintäänkin suunnitelmissa. Tai sen, jolle liikunta ja urheilu on yhtä säännöllistä kuin vaikka syöminen ja nukkuminen, ja joka sen takia voi hyvin ja näyttää hyvinvoivalta.

Kun omat lapset on ollut olemassa vasta niin vähän aikaa, ja ovat vielä niin pieniä, niistä tulee puhuttua aika usein. Toki perhe on varmasti top ykkönen myös niille, jotka ei niitä omia tyyppejään aktiivisesti koko ajan esille tuokaan.

Työ on myös elämänlaatua parantava asia. Ajattelen olevani onnekas, kun oon löytänyt itseni sellaisista työpaikoista ja -ympäristöistä, joihin meneminen aamuisin ei ole ottanut päähän. Palkka on aika luonnollinen motivaattori työssä käymiselle, mutta en oikeasti ikinä mieti, että se olisi ensisijainen syy käydä töissä. Se on tietenkin edellytys monelle asialle – kuten talon rakentamiselle – mutta se on niin paljon muutakin.

Kodin merkitys paikkana ja tilana on aina ollut mulle iso, koska oon aina tykännyt kotona olosta. Lasten syntymisen jälkeen kodin merkitys on kasvanut. Nykyään kotona ollaan ajallisesti niin paljon enemmän, kuin silloin, kun siellä ei kukaan ollut odottamassa.

Sitten se sijainti.

Itse kasvoin aikuiseksi Keski-Uudellamaalla, jonka jälkeen asuin Helsingissä lähes 20 vuotta. En ikinä kaivannut pois Helsingistä, ennen kuin sain lapsia ja tuli tarve asua lähempänä omia sukulaisia. Helsingissä asuminen ei myöskään tuonut enää sitä lisäarvoa elämään, minkä takia sinne muutin parikymppisenä.

Nyt kun me ollaan asuttu Tuusulassa pari vuotta, ja näköjään jäämässä vähän pidemmäksi aikaa, en ole vielä kertaakaan halunnut muuttaa takas Helsinkiin. Me molemmat käydään siellä töissä, ja työmatka on ajallisesti yhtä pitkä, kuin silloin kun me liikuttiin töihin Helsingin sisällä. Tuusula on paras paikka meille just nyt.

Talon rakentaminen ei ollut meille mikään itsestään selvä seuraava askel, mutta nyt siitä on tullut meidän tärkein tulevaisuuden suunnitelma. Se on paljon muutakin kuin talo. Siihen liittyy ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia.

Taloprojekti on tuonut meidän elämään paljon uusia ihmisiä, joita ei oltais muuten ikinä tavattu. Ollaan jouduttu pohtia rakentamisen ratkaisuja myös ekologisesta näkökulmasta, koska tietenkin halutaan, että meidän talo on aikaa kestävä ja elinkaarikustannuksiltaan erinomainen. Kun joku toinen näkee talon rakentamisessa pääasiassa vaan uhkia, nähdään me tämä hyvinvointia ja elämänlaatua parantavana projektina.

Osallistu keskusteluun

---

”Itse kun rakentaa, niin saa just sellaisen kuin haluaa.”

Paitsi että ei saa. Itse kun rakentaa, niin saa sellaisen A) minkä kaava sallii ja B) mihin rahat riittää. Meillä oli monta hyvää syytä lähteä tähän projektiin, mutta tuo postauksen eka lause ei ollut mielessä, kun punnittiin plussia ja miinuksia. Ja eihän me oikeasti mitään virallista SWOT-analyysiä tehty, kaikkea elämässä ei voi suunnitella paperilla. Toki me käytiin keskustelua ensin keskenämme, ja sitten pankin kanssa. Sen jälkeen ollaan omilla valinnoillamme vahvistettu sitä, että tämä on järkevää.

1. SUUNNITTELU

Hyvä suunnittelu tuottaa laatua. Mä olen kirjoittanut tästä jo aiemminkin, ja sanon sen taas: ilman meidän arkkitehtejä me ei oltais tässä. Meidän projektin ensimmäinen askel oli arkkitehdin hankkiminen, ja on melkein satumaista, miten asiat siitä on edennyt. Meillä oli vahva visio itsellämme, millaisen talon haluamme ja SAIKA Designin arkkitehdit suunnitteli meille just sellaisen.

Ulkopuolelta suunnittelua ohjasi eniten kaava ja rakennusoikeus. Tarjolla oli laaja skaala eri kokoisia ja eri hintaisia tontteja. Omakotitalojen keskikoko on laskenut Suomessa viimeisen kymmenen vuoden ajan, emmekä mekään haaveilleet monen sadan neliön talosta. Tai no, 50 neliötä olisin voinut ottaa lisää, mutta perjantaisiivousta ajatellen näin on hyvä. Ajatuksissa oli noin sadan neliön asunnot per puoli, ja tämän perusteella valittiin tontti.

Arkkitehdit auttoivat meille ja talolle sopivan tontin valinnassa, huomioivat budjetin suunnitellessaan kustannustehokkaat neliöt ja piirsivät meille pohjan, josta löytyy kaikki tarvittava. Rakennus on myös sijoitettu tontille niin, että kattolappeet on optimaaliseen suuntaan aurinkopaneelien tai -keräinten asennusta ajatellen.

Tämä talo on tuonut jo nyt niin paljon lisäarvoa meidän elämään, vaikka se on vasta kuva paperilla.

Suunnittelussa on huomioitu kestävä rakentaminen. Meille se tarkoittaa ajattomuutta, korkeaa laatua, viihtyvyyttä, toimivuutta ja ekologisuutta. Kaavan vaatimat autokatokset on sijoiteltu osaksi kokonaisuutta, ja niihin pääsee ajamaan suoraan kadulta. Autokatosten päälle sijoitetut kattoterassit toimii lisätilana (meidän puolen kattoterassi on noin 50m2!) tarjoten uusia mahdollisuuksia ulkotilan käyttöön.

Arkkitehtisuunnittelun lisäksi me ollaan itsekin tehty paljon omatoimista suunnittelua liittyen mm. säilytystiloihin, keittiöön ja sen toimintoihin, kylpyhuoneeseen, sisustusratkaisuihin, julkisivumateriaaleihin, energiatehokkuuteen ja lämmitymuotoihin.

2. ASIANTUNTEVAT AMMATTILAISET

Yksi siisteimmistä jutuista koko hommassa on se, kun pääsee tekemään yhteistyötä erilaisten ammattilaisten kanssa. Vastaava työnjohtaja on rakennuttajan tärkein tuki, joka kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sen lisäksi että vastaavalla työnjohtajalla eli vastaavalla mestarilla on lakisääteisiä tehtäviä, kuten vastaava työnjohtaja on vastuussa siitä, että rakennustyö toteutetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti, me halusimme löytää projektiimme samalla sekä huippuammattilaisen että huipputyypin.

Parhaan mahdollisen vastaavan etsiminen alkoi Facebookin Raksakimppa Uusimaa -ryhmästä sekä Rakentamisen asiantuntijapalvelusta Anturasta. Tämä tapahtui yli vuosi ennen rakentamisen aloitusta, samoihin aikoihin kun lähetettiin ekat tarjouspyynnöt talotehtaille. Mä olin määritellyt omat kriteerit joiden pohjalta rankkasin ne, joita lähestyttiin. Ajatus oli, että tapaisimme kasvotusten potentiaalisten ehdokkaiden kanssa, ennen kuin teemme päätöksen. Yhden tapaamisen, googlailukierroksen ja korviin kantautuneiden suositusten perusteella me oltiin varmoja, että ollaan löydetty etsimämme.

Pääsuunnittelijana toimii toinen meidän talon arkkitehdeistä, joten sanomattakin selvää, että kaikki pääsuunnitteluun liittyvä on sujunut timanttisesti. Aloituskokous on viikon kuluttua, jolloin tavataan pääsuunnittelija ekaa kertaa livenä. Hän kun tosiaan asuu 513 kilometrin päässä tulevasta talostamme, on kaikki tähän astiset palaverit hoidettu Skypellä ja puhelimella. Ei ole muuten etäisyys haitannut tai hidastanut mitään, kiitos nykytekniikka ja kiitos SAIKA Design!

3. ORGANISOINTI

Me päädyttiin rakennuttamaan talo osaurakointina. Alkuvaiheessa, silloin kun vielä ymmärsimme rakentamisesta hyvin vähän, me oletettiin etenevämme talopaketilla. Eka kilpailutuskierros selvensi ajatuksia – me ei tultais ikinä saamaan suunnitelmiemme mukaista taloa, jos valitaan yhteistyökumppaniksi talopakettiyritys. Mä itse olin hyvin ehdoton tässä: me pohditaan homma uusiksi ja rakennetaan Saikan suunnittelema talo, tai sitten me ei rakenneta ollenkaan.

Loppujen lopuksi päätös kivitalon rakentamisesta oli helppo. Yhteistyö Lammi Kivitalon kanssa on sujunut hyvin, ja ollaan saatu heiltä tukea, apua ja suosituksia muiden yhteistyökumppanien hankintaan. Meillä on läheisiä sukulaisia, jotka on rakennuttanut Lammi Kivitalon, ja käyttäneet samaa urakoitsijaa, joka meilläkin tulee olemaan. On tosi tärkeää, että ollaan saatu kysellä tyhmiä ja tärkeitä asioita näiltä todellisilta kokemusasiantuntijoilta.

Yleisesti talopaketteja pidetään kai vaivattomampana tapana rakentaa kuin osa-urakointia. Voi olla niinkin, mutta meistä tämä tuntuu paremmalta, ja enemmän itse tehdyltä. Me saadaan yksilöllinen koti ja samalla saadaan toteuttaa intoamme organisoida asioita.

4. PERHE & PARISUHDE

Kaikki on varmasti kuullut ikuisuuskliseet taloprojekti rikkoo parisuhteen, talon rakentaminen koettelee perhettä, kestääkö suhde rakennusprojektin jne. “No, riippuu varmaan parisuhteesta”, me ajatellaan.

Kaikki erityiset ponnistelut ja poikkeukset vaikuttavat parisuhteeseen ja perheeseen. Lapsen syntyminen vaikuttaa, lopputyön kirjoittaminen vaikuttaa, sairastumiset, työnhaku, uudessa työssä aloittaminen, toisen lapsen syntymä, opiskelu työn ohella, muuttaminen, häiden järjestäminen – kaikki nämä vaikuttaa. Ja kaikkea näitä me ollaan käyty yhdessä läpi ja ollaan silti tässä, keskellä taloprojektia.

Parisuhteet on erilaisia, ihmiset on erilaisia, ja niin ollaan mekin mun miehen kanssa. Mutta se meissä on samaa, että tykätään suunnitella, sumplia, organisoida ja saada asioita aikaiseksi. Taloprojektissa huippua on se, että meillä on joku yhteinen päämäärä, minkä eteen yhdessä tehdään asioita.

Ja täähän ei ole mikään meidän kahden projekti, vaan yhtä lailla fiilistellään ja suunnitellaan juttuja meidän lasten kanssa. Tietty vastuu on meillä ja ei meillä oikeastaan ole haisua siitä, kuinka paljon 2- ja 4-vuotiaat pystyy ymmärtämään, että tän kaiken puheen ja tohottamisen lopputulos on ihan oikea talo, johon me ihan oikeasti joku päivä muutetaan.

Eikä tämä myöskään ole pelkästään meidän neljän juttu, vaan meidän laajennetun perheen. Eli meidän ja mun tädin a.k.a tätimummin. Paritaloasumisestakin oon kuullut jos jonkinmoista tarinaa, mutta ne tarinat ei kosketa meitä. Mä en enää edes meinaa muistaa mainita, että ollaan rakentamassa nimenomaan paritaloa, koska niin yhdessä me on tätä tehty, ihan ekasta ajatuksesta lähtien.

5. ASUNTOMESSUT

Viime kesän Porin asuntomessuilta jäi erityisesti mieleen se, kun messukierrosta ennen saimme esittää kysymyksiä yhdelle alueen messurakentajista. Joku yleisöstä kysyi, kuinka paljon halvemmaksi rakentaminen tuli, kun talo rakennettiin asuntomessuille. “Ei tullut halvemmaksi, päinvastoin tuli kalliimmaksi” oli vastaus. Tavarantoimittajilla on tapana tarjota messurakentajille omien mallistojensa hienoimpia tuotteita hyvään hintaan asuntomessujen markkinointiarvon takia. Kaikki tietenkin haluavat juuri sen uusimman, hienoimman ja eniten erikoisominaisuuksia sisältävän tuotteensa näytille asuntomessukohteeseen.

Rakennusprojektissa pitää olla muutenkin tarkkana moneen suuntaan, lisäksi asuntomessurakentamisessa pitää muistaa olla sokeutumatta kaikille huippuhyville messutarjouksille. Pitää muistaa miettiä tarkkaan, mitä asioita arvostaa ja mistä haluaa maksaa. Mä esimerkiksi tiedän ihan varmasti, että en tarvitse 7000 euroa maksavaa uunia, vaikka se olisikin tyylikäs ja sopii vaativaan ruuanlaittoon.

Me ei olla missään vaiheessa ajateltu, että asuntomessuille rakentaminen tulisi jotenkin normaalia rakentamista halvemmaksi. Mulle itselle isoin syy rakentaa asuntomessualueelle oli se, että sinä päivänä kun messut aukeaa KAIKKI on valmiina. Oma talo ja oma piha on valmiina, naapureiden talot ja pihat ja aidat on valmiina, kadut, katukiveykset ja istutukset on valmiina. Viereisen korttelin päiväkoti on valmiina, leikkipuistot ja lenkkipolut on valmiina. Aika houkuttelevaa!

Asuntomessurakentamisessa kiinnosti myös yhteisöllisyys. Moni perhe on samassa tilanteessa ja etenee samassa tahdissa. Uskon, että vertaistukea saa ja tulee haettua koko ajan enemmän, kun projektikin etenee. Ja on meillä jo nyt oma WhatsApp-ryhmä yhden saman korttelin naapuriperheen kanssa. Lisäksi Tuusulan omasta asuntomessutoimistosta saa apuja kun on tarvis, he järkkäävät meille rakentajille tapahtumia, vinkkaavat rakentamiseen liittyvistä messuista ja ovat yksi lisätaho, josta kysyä neuvoja.

Tässä meidän ekat viisi ajatusta, loput viisi ajatusta seuraavassa postauksessa.

Millaisia ajatuksia teillä on ollut rakentamiseen liittyen? Etenkin asuntomessurakentajien mietteitä olisi kiva kuulla. Kommentoi tänne.

Osallistu keskusteluun

---

En oikein tiedä mitä lupaprosessista pitäisi ajatella. Meille tämä on näyttäytynyt mittelöltä jossa kaikki osalliset on eri puolilla. Niinhän se ei varmasti ole, mutta siltä se on tuntunut. Tiesin prosessista etukäteen hyvin vähän, mutta jostain olin saanut sen käsityksen, että tämä on se pitkää pinnaa vaativa vaihe. Ja juuri näin se on ollut.

Helsingissä pientalorakentajat saavat rakennusluvan keskimäärin 98 päivässä hakemuksen jättämisestä. Kaupunki lupaa kunnossa olevan hakemuksen käsiteltävän 29 kalenteripäivän aikana. Vantaalla rakennusluvan sai vuonna 2017 keskimäärin kahdessa kuukaudessa ja Espoossa käsittelyaika vuonna 2018 oli keskimäärin 55 päivää. Tuusulan kunnan käsittelyajoista en löytänyt mitään osviittaa, mutta olimme toiveikkaita, sillä asuntomessuorganisaatio oli informoinut messurakentajien olevan ohituskaistalla.

Asuntomessuhankkeessa kohteen on läpäistävä Laaturyhmän seula ennen lupavaiheeseen siirtymistä. Meidän rakennuslupasarja hyväksyttiin 27.9.2018. Virallisesti rakennuslupaprosessi käynnistyi 30.10.2018 ja on siis kestänyt nyt 82 vrk. Meillä lupavaihetta koordinoi pääsuunnittelijamme, joka on toinen talon piirtäneistä arkkitehdeistä. Hakemuksen jätettyämme kuvittelimme meillä olevan koossa kaikki tarvittavat dokumentit lukuunottamatta energiaselvitystä, jonka lisäisimme Lupapisteeseen jälkeenpäin.

Väärin luulimme!

Pääpiirustusten eli leikkaus, pohja-, julkisivu- ja asemapiirustusten sekä perustamistapalausunnon lisäksi lupaprosessiin kuuluu naapureiden kuuleminen. Meillä naapurien kuuleminen liittyi erityisesti maalämpökaivojen etäisyyteen naapureiden rajasta. Lupakäsittelyn aikana eri viranomaiset kommentoivat Lupapisteeseen liitettyjä suunnitelmia. Lokakuun jälkeen suunnitelmia on täydennetty  viranomaislausuntojen perusteella mm. asemapiirustuksen osalta. Pääpiirustusten lisäksi lupahakemukseen on lisätty useita erilaisia asiakirjoja, kuten

• Hulevesien viivytyslaskelma
• Energiaselvitys ja -todistus
• Kosteudenhallintaselvitys
• Rakennuksen ulkovaipan äänieristyssuunnitelma
• Rakennusoikeuslaskelma
• Polkupyörälaskelma
• Pintavesisuunnitelma

Tällä hetkellä tilanne on se, että meiltä puuttuu enää yksi viranomaislausunto. Sormet ristiin, että tämä vaihe olisi pian ohi. Tämä on taas yksi niistä asioista, joista emme olisi selvinneet ilman projektissamme mukana olevia asiantuntijoita.

Miten muilla on lupaprosessi edennyt? Onko joku jossain saanut rakennusluvan odotettua huomattavasti nopeammin? Kertokaa ihmeessä.

Lähteet:
Käsittelyajat Helsingin rakennusvalvonnassa (2019) Helsingin kaupunki.
Luvan hakeminen (2019) Espoon kaupunki.
Mannila, Merja (2017) Uusien lupahakemusten käsittely katkeaa väliaikaisesti – työvoimapula riivaa Vantaan rakennusvalvontaa. Rakennuslehti.

Osallistu keskusteluun

---

Sinne meni, vuosi 2018! Ensimmäinen täysi vuosi rakennusprojektia takana. Mitään näkyvää tontilla ei vielä ole, mutta suunnitteluun, säätöön, neuvotteluihin, sopimuksiin ja valintoihin on kulutettu aikaa satoja tunteja. Vuoteen on mahtunut paljon muutakin kuin talon pähkimistä. Kuten se, että meillä ei ole enää vauvaa talossa, nyt kun pieninkin on kävelevä ja puhuva itsenäinen tilliäinen.

Toinen iso muutos on uusi työ, jossa aloitin tänä syksynä ja jonka merkitys on jotain paljon enemmän kuin vain työ. Arki on muuttunut radikaalisti, mutta tähän oltiin valmistauduttu ja kaikki on mennyt hienosti. Joku sanoisi ruuhkavuodet, minä sanon: elämä on kivaa kun on tekemistä ja tavoitteita, työhön liittyviä ja perheen ikiomia.

Olisin voinut listata meidän vuoden 2018 topit ja flopit, mutta päätin keskittyä pelkästään huippuihin. Oheisella aikajanalla taloprojektin kohokohdat, onnistumiset ja siisteimmät jutut viime vuodelta.

Suurin kiitos asioiden etenemisestä kuuluu aktiivisille arkkitehdeillemme – kiitos Tiina ja Mikko! Emme myöskään olisi tässä tilanteessa ilman henkilökohtaista huippuneuvonantajaa – kiitos Jorma!

Vaikea käsittää, että nyt ollaan enää muutaman kuukauden päässä siitä, että tontilla alkaa todella tapahtua. Jännä vuosi edessä!

Osallistu keskusteluun

---

Meidän tulevan kodin suunnittelua on alusta asti ohjannut kaksi pääelementtiä – talon visuaalista muotoa tuplaharjakatto ja sisätiloja leijuvat portaat. Taitaa olla jopa niin, että ensin oli idea portaista ja sen jälkeen tuli vasta talo. Kirjoitin arkkitehdeille ensimmäisiä toiveitamme syksyllä 2017: Haluaisimme mielellämme suorat portaat. Voisiko portaat olla naapurin kanssa yhteistä umpinaista seinää vasten? Mukaan olin liittänyt kuvan leijuvista portaista, jossa oli mustat pinnakaiteet.

Pinterest-kansioni oli pullollaan ideakuvia portaista, ja kun aloin keräämään niitä yhteen, huomasin samojen asioiden toistuvan uudestaan ja uudestaan. Portaat ilman varsinaista runkoa, askelmat aitoa puuta, teräskaiteet, industrial tyyli – rouheaa, pelkistettyä, vähän karua mutta tyylikästä.

Kuvat vasen puoli: Freedom Architects – Not a Paper House – Suvaco

Kuvat oikea puoli: Desiree – EeStairs – Jvr architects & interiors

Rakastan raakabetonisia pintoja, etenkin yhdistettynä puuhun ja teräksisiin yksityiskohtiin. Tämä tyyli ei kuitenkaan sellaisenaan sovi tulevaan kotiimme. Vaikka kivitaloa teemmekin, on puu materiaalina hyvin vahvassa osassa sekä julkisivua että sisätiloja. (Meillä on muuten aivan mahtava puutoimittaja yhteistyökumppanina, mutta siitä lisää myöhemmin!)

Pinterest-kuvista ei useinkaan saa sen suurempaa hyötyä kuin vain idean. Niin tässäkin tapauksessa. Alkuperäistä lähdettä, tai kuvassa olevan tuotteen tekijää tai toimittajaa harvoin saa Pinterestistä selville. Ja jos saa, se voi löytyä vaikka Japanista tai Australiasta. Löysin kuitenkin uudehkon, pienen ja nuoren suomalaisen yrityksen, joka suunnittelee, valmistaa ja asentaa juuri sellaisia portaita, joista olen nähnyt unia.

Kun ensimmäisen kerran otin yhteyttä porrastoimittajaan maaliskuussa 2018, oli meillä vielä suunnitelmissa tehdä puutalo. Olimme keskustelleet potentiaalisen puutalotoimittajamme kanssa, että tekisimme asuntojen välisen seinän betoniharkoista, vaikka talo muuten tulee puurakenteisena. Tämän ei pitänyt olla ongelma. Tiesin, että suosikkiporrasmallimme vaatisi betoniseinän, joten tämä homma oli hoidossa. Porrastoimituksen osalta saatoimme olla liikkeellä vähän turhan ajoissa, mutta koska portaat tulevat olemaan hyvin keskeisellä paikalla kodissamme, halusimme löytää täydellisesti sopivan tuotteen.

Porrastoimittajalta saimme hienoa palvelua, esimerkiksi yksityiskohtaista tietoa teknisistä vaatimuksista, joita välitimme eteenpäin talotehtaan suunnittelijoille. Kevään aikana tilanne kuitenkin muuttui, ja keskustelut puutalotoimittajan kanssa päättyivät. Myöhemmin kesällä, kun olimme tehneet sopimuksen Lammi Kivitalojen kanssa, otin yhteyttä porrastoimittajaan ja kerroin uusista suunnitelmistamme. Lähetin arkkitehtien tekemät päivitetyt 3D-mallinnukset talosta porrastoimittajalle ja asiat alkoivat loksahdella niille kuuluville paikoilleen.

Elokuussa 2018 olimme tehneet sopimuksen Gradon kanssa KANNEL-portaista. Grado on vuonna 2010 perustettu yritys, jonka portaat suunnitellaan ja toteutetaan kokonaan Suomessa, Pirkkalassa. KANNEL-portaiden runko on terästä ja askelmat massiivipuuta. Tässä mallissa runko on kokonaan piilossa ja askelmat ikään kuin leijuvat ilmassa. Koska asunto on kompakti ja sijoitettu pienehkölle tontille, on tärkeää että luonnonvaloa saadaan myös rakennuksen keskiosiin. Korkea sisääntulo, olohuoneen korkea tila ja ilmava KANNEL-porras näiden välissä takaa sen, että valo pääsee virtaamaan läpi asunnon.

Grado Design Oy

KANNEL-portaisiin voi valita askelmat eri massiivipuuvaihtoehdoista, jotka sävytetään toiveiden mukaan. Meillä on lattiamateriaalin valinta vasta edessä, joten emme ole vielä päättäneet mitä puuta haluamme askelmiin. Teräksiset pinnakaiteet tulevat mustana, sen olemme päättäneet jo ennen kuin taloakaan oli suunniteltu. Olen täysin ihastunut pinnakaiteisiin, ja onneksi saamme käytettyä sitä myös laajemmin. Portaisiin kiinnittyvä pinnakaide jatkuu ylös asti muodostaen yläkerran avoimen reunan kaiteen. Yläkerrassa pinnakaidetta on kaikkien aukkojen reunoille ja myös osa kattoterassin kaiteesta on korvattu pinnakaiteella.

Gradon nettisivuilla yrityksen perustaja, tuotekehitysinsinööri Lauri Kristo kertoo tuotteistaan:

Portaiden valmistuksessa haemme tasapainoa insinööritaidon, käsityön ja hyvän designin välillä. Design ei merkitse meille vain ulkonäköä, vaan se on myös käytännöllisyyttä. — Laadukkaat ja kestävät portaat ovat meille kunnia-asia. Emme halua suosia kertakäyttökulttuuria. Huolella suunniteltu, valmistettu ja huollettu porras kestää vuosikymmeniä.

Voiko näitä portaita olla rakastamatta? No ei voi!

Osallistu keskusteluun

---

Meidän nykyisessä kerrostalokodissa on aina aivan väärä lämpötila. Kun me muutettiin tähän vastavalmistuneeseen taloon pari vuotta sitten uuden vuoden aattona, huomasimme heti ensimmäisenä iltana huoneiston olevan jäätävän kylmä. Onneksi oli glögikausi vielä käynnissä.. Täällä on kahden vuoden aikana käynyt jos jonkinmoista mittarimiestä mittaamassa seinien ja lattioiden lämpötiloja, huoneiden kosteuksia, ikkunoiden vetoisuutta ja niitä pattereita myös. Ihan normaalit lukemat kuulemma, vaikka tukka hulmuaa sisätiloissa ja huulet sinertää.

Kun me käynnisteltiin meidän taloprojektia, me ajateltiin kaikki, että meidän talon lämmitysmuotona tulee olemaan maalämpö. Energiaratkaisuilla on meille väliä, ja niitä on nyt pohdittu lähes vuosi. Rykmentinpuiston messualueella energia on yksi neljästä rakentamisen aikaisesta teemasta, ja myös toinen meidän talon teemoista. Talo on mm. suunniteltu tontille niin, että kattolappeet ovat optimaaliseen suuntaan aurinkopaneelien asentamista ja hyödyntämistä ajatellen.

Energiaratkaisuista maalämpö oli heti alusta asti houkuttelevin mutta myös alkuinvestoinneiltaan kallein vaihtoehto. Elinkaarikustannusten näkökulmasta maalämmössä voidaan saavuttaa pienin ostoenergiankulutus ja käyttökustannukset, mutta silloin kustannuksia tulee tarkastella 20 vuoden jaksolta. Vaikka pitkäjänteinen olenkin, pakko myöntää, että tässä se alkoi tuntua vähän vaikealta..

Vielä suunnittelun alkuvaiheessa mistään mitään tietämättöminä kuvittelimme pärjäävämme yhdellä maalämpökaivolla. Porataan yksi reikä, hommataan yksi maalämpöpumppu, maksetaan kulut puoliksi ja jaetaan yhdestä pumpusta lämpö molempiin asuntoihin. Helppoa ja kustannustehokasta! Todellisuudessa homma ei mene ollenkaan näin. Tämän päivän laitteilla käyttökustannuksia ei pysty jakamaan toteutuneen käytön mukaan, vaan jako perustuu arvioon. Vaikka me sukulaisina saatettaisiin tästä vielä selvitä, on asiaa pakko ajatella pidemmällä tähtäimellä. Jos toinen joskus muuttaa pois, ja naapureina ei olekaan tutut sukulaiset, miten kulujen jakaminen ja niistä sopiminen silloin sujuu? Yhteinen lämpökaivo alkoi olla enemmän uhka kuin mahdollisuus.

Huoneistoissa on 107 asuinneliötä per puoli, kahdessa kerroksessa. Energia-asioita miettiessämme kuulimme eri suunnista, että maalämmöstä saisi parhaimman hyödyn silloin, kun huoneiston neliömäärä on yli 170. Koska olimme paljon alle tämän, aloimme kääntyä poistoilmalämpöpumpun suuntaan, sen monipuolisuuden ja tietenkin myös hinnan vuoksi. Poistoilmalämpöpumpun tueksi ja huoneiston jäähdytykseen kaavailimme ilmalämpöpumppua.

Tällä ajatuksella siis eteenpäin.

Tai sitten ei. Lokakuun lopussa kävimme Omakotimessuilla Vantaalla, jonka jälkeen olimme kääntäneet jälleen kerran kelkkamme lämmönlähteen suhteen. Juttelimme toista tuntia lämmitysjärjestelmien asiantuntijan kanssa, jonka myötävaikutuksesta aloimme miettiä uudestaan maalämpöä. Pientalojen keskikoon pienennyttyä viime vuosien aikana, on markkinoille nyt tullut pienempiin asuntoihin soveltuvia maalämpöratkaisuja. Jotenkin tämä myyjä sai meidät vakuutettua maalämmön sopivuudesta juuri meidän kotiimme, joten tässä sitä ollaan taas.

Nyt pitäisi päättää, ollaanko valmiita satsaamaan maalämpöön, vaikka se ylittääkin suunnitellun budjetin. Mitä te valitsisitte?

Osallistu keskusteluun

---