HARJASSA ON!

Harjannostajaiset on talonrakennuksen perinteeseen kuuluva juhlatilaisuus, joka perinteisesti pidetään rakennuksen vesikattotöiden valmistuttua, kun rakennus on saatu suojatuksi sateelta. Harjannostajaiset järjestää tilaaja, joka kutsuu tilaisuuteen kaikki hankkeeseen osallistuneet, muun muassa rakennustyöväen ja suunnittelijat.

Ennen vanhaan katon nostamiseen tarvittiin useampi henkilö, joten työ korvattiin heille järjestämällä juhlat. Suomessa hernekeitto on perinteinen harjannostajaisissa tarjottava ruoka. Juomaksi on usein olutta.

Lähde: Wikipedia

Olenko jo sanonut, että talo on noussut ihan älytöntä vauhtia?

Talo on siis totta tosiaan saavuttanut harjannostajaisiin oikeuttavan tilan: Duplio on harjakorkeudessa, OSB-levyt ja aluskermi on asennettu ja pellitystyön alkaminen on ihan nurkan takana. Perustusvaiheesta tähän hetkeen on aikaa kulunut reilu kaksi kuukautta.

Tällä hetkellä ollaan täynnä silkkaa kiitollisuutta meidän runkourakoitsijaa ja urakoitsijan työmiehiä kohtaan.

Kun olimme saaneet ekan idean harjannostajaisista, googlauskierros kertoi harjakaisten [juu tiedän ettei tätä termiä saisi käyttää, koska se liittyy jotenkin hevosen ostamiseen ja tarkoittaa oikeasti jotain ihan muuta] olevan tänä päivänä katoavaa perinnettä. Meitä kuitenkin kiinnosti, millainen juttu harjannostajaiset tänä päivänä on ja ketä sinne kutsutaan.

Juttelin asiasta meidän arkkitehdin kanssa, joka toisti samaa – pientalot ei juurikaan enää järjestä harjakaisia, ja harvat rakennusliikkeetkään. Johtuu varmasti siitä, että elementtitekniikalla ja valmiilla kattoristikolla katto on aikalailla heti päällä, ja varsinainen rakentaminen alkaa vasta tästä.

Mutta koska meidän tontilla on uurastettu niin hienosti jo useampi kuukausi, ja koska yleensä elämässä kannatamme ajatusta “kaikki juhlat juhlitaan”, päätimme kehittää katon kunniaksi jotain säpinää.

Onko hernekeitto sitten sitä säpinää? Jos kysyn meidän lapsilta, niin vastaus on kyllä. Mutta jos minulta kysytään, niin vastaus on ei. Hernekeitto vedettiin yli tarjoilulistalta. Suunniteltu ajankohta oli vähintäänkin haastava: meillä itsellä ei ollut vielä loma alkanut, kun taas lapset oli jo toista viikkoa pois päiväkodista. Samalla siis tehtiin töitä, hoidettiin lapsia, aikataulutettiin eri ammattimiesten tarvetta tontilla seuraavien viikkojen aikana, valmistauduttiin Ruisrockiin sekä järkättiin ja vietettiin harjakaisia. Kiireen keskellä turvauduttiin valmiisiin tarjoiluihin: subeja, berliininmunkkeja, kahvia, olutta ja skumppaa. Ei siis puuttunut mitään.

Paikalle kutsuttiin kaikki keskeisimmät projektin vaiheissa mukana olleet henkilöt sekä muutama naapuri. Ajankohta – heinäkuun eka perjantai – verotti osallistujamäärää. Moni oli lomilla tai reissussa kuten oletettavaa oli vuodenaika huomioiden.

Kahvittelemassa & kippistelemässä kävi arkkitehti-pääsuunnittelijamme, vastaava työnjohtaja, korttelinaapurimme sekä runkourakoitsija. Varsinaiset sankarit, eli rakennusmiehet itse, eivät malttaneet pysähtyä kuin hetkeksi kahville ja sitten olivatkin jo takas hommissa. Parempi tietenkin näin!

Sitten siitä katosta.

Katto on ollut meidän projektissa hyvinkin keskiössä ihan alusta asti. Tai oikeastaan katot, eli huoneistojen kaksiharjainen vesikate ja autokatosten katot, jotka muodostavat samalla kattoterassien lattiat. Näissä rakenteena  on käännetty katto.

Tuplaharjakatto oli myös isoin yksittäinen tekijä, mikä aikoinaan karsi rytinällä talotoimittajia. Ymmärrän toki, että perinteisistä poikkeavia rakenteita pidetään helposti riskinä, mutta kaikkea ei pidä niellä totuutena.

Olemme olleet tosi tyytyväisiä Lammin tapaan suhtautua meidän toiveisiimme ja hakea vaihtoehtoisia ratkaisuja toiveidemme – tässä tapauksessa kattorakenteen – toteuttamiseksi. Rakennesuunnittelijalla on tietenkin ollut iso rooli siinä, että katto on tehty sekä arkkitehtisuunnitelmien mukaisesti että toimivaksi, turvalliseksi ja vedenpitäväksi.

Tuplaharjan välissä on loiva jiiri, jonka tarkoituksena on ohjata vesi syöksytorveen (jota ei ole vielä piirretty tähän) ja lumi pois katolta. (Kuva: SAIKA Design)

Vesikatemateriaalin osalta olemme käyneet läpi lähes kaikki olemassa olevat vaihtoehdot. Mutta luojan kiitos, valitsimme lopulta käsityönä asennettavan konesaumatun peltikaton. Tämä materiaali takaa täysin vesitiiviin rakenteen, helppohoitoisen, pitkäikäisen ja ulkonäöltään viimeistellyn kattopinnan.

Kattotuolien päälle on asennettu Kattoliiton suositusten mukaisesti OSB-levypinta ja levypinnan päälle aluskermi. Sen tehtävänä on varmistaa rakenteen tiiveys ja estää mahdollinen kondenssivaurio levypinnassa. Umpeen levytetty kattorakenne parantaa myös katon ääneneristävyyttä.

Seuraavaksi aluskate saa päälleen Etelä-Suomen Peltipoikien toimesta käsityönä asennettavan mustan konesaumapeltikatteen. Siitä tulee niin hieno!

Osallistu keskusteluun