LAMMI IT IS!

Jos totta puhutaan, niin ei käynyt ikinä mielessäkään, että me tehtäis kivitalo. Oman talon rakentaminen, tai rakennuttaminen, ylipäätään ei ollut ollut meille mikään haave. Ja että kivitalo – ei sentään. Ekat palaverit Lammilla oli fiilistelyä ja kuulostelua siinä missä muutkin talotoimittajatapaamiset. Lammi hoiti yhteydenpitoa huippuhyvin. He olivat aktiivisia meidän puoleemme ja näkivät paljon vaivaa sen eteen että saivat meille mahdollisimman totuudenmukaisen kustannusarvion. He tapasivat meitä moneen otteeseen, vaikka me olimme hyvin skeptisiä alkuvaiheessa.

Taitaa olla niin, että jos Lammi itse ei olisi ollut niin aktiivinen, se olisi karsiutunut meiltä pois jo alkuvaiheessa. Luojan kiitos niin ei ehtinyt tapahtua. Jossain vaiheessa meillä kaikilla alkoi ajatukset kääntymään Lammiin. Perusteltiin vuorotellen itselle ja toisillemme, miksi kivitalo onkin nyt ykkösvaihtoehto, vaikka alussa oltiin yhtä mieltä siitä, että ei kivitaloa. Liian kallista, liian monimutkaista, liian työlästä, liian kaikkea.

Meillä on suvun sisällä paljon tietoa kivitalorakentamisesta, ja nimenomaan Lammin tuotteesta. Kuultiin vinkkejä, kokemuksia, fiiliksiä. Harkoista, betonista, urakoitsijoista, suunnittelijoista, maanrakennuksesta, sisätöistä, lämmitysmuodosta, pihatöistä. Kyläiltiin sukulaisilla ihan uusin silmin, tutkittiin kulmia, kattoja, seiniä, ikkunoita. Kyseltiin, mietittiin ja vertailtiin.

Lopulta kaikki oli päivänselvää. Jos me meinataan tähän lähteä, niin sen on oltava Lammi. Hommaa ja säätöä tulee olemaan enemmän verrattuna täysin valmiiseen talopakettiin. Valintoja joudutaan tehdä enemmän, projektinhallintaa tulee meidän vastuulle enemmän. Mutta se me halutaankin tehdä! Tällä tavoin tehtynä meidän talo on enemmän meidän tekemä. Me halutaan tehdä se näin.

Nimet on nyt papereissa. Tää on se hetki, mistä ei voi enää perääntyä. Huh. Tervetuloa meille kylään Tuusulan Rykmentinpuistoon heinäkuussa 2020!

Osallistu keskusteluun

TAKAPAKKIA JA UUTEEN NOUSUUN

Onkohan millään muulla kuin rakennusalalla näin vaihtelevia tapoja kohdella asiakasta?! Mä olen aivan varma, että me ollaan saatu kokea kaikki mahdolliset ääripäät. Oltiin oltu huhtikuun loppuun mennessä yhteydessä 22 talotoimittajaan, tavattu kasvotusten 6, parhaimmillaan saatu parasta palvelua koskaan ja huonoimmillaan ei edes vastausta yhteydenottoon. Oikeastaan huonointa palvelua ei edes ole se, ettei vastaa tiedusteluun, vaan se, että hoitaa hoitaa asiat vaan kertakaikkisen huonosti. Me ehdittiin keskustella erään puutalotoimittajan kanssa useita kuukausia, ennen kuin he ykskaks epämääräisellä sähköpostilla ilmoittivat olevansa ulkona hankkeestamme. Ei tosin itkettänyt yhtään, ehkä siitäkin pystyi päätellä jotain.

Yhtäkkiä tuntui että ollaan takaisin nollassa. Aika pian asiat kuitenkin kääntyivät ihan uuteen suuntaan. Tästä eteenpäin meillä oli pelkästään hyviä talotoimittajatapaamisia. Kartoitettiin hyvin laajalla skaalalla erilaisia tapoja toteuttaa meidän talo. Ekan kierroksen suurin anti oli ymmärrys siitä, että talotoimittajat, jotka rakentavat pääosin elementeistä, eivät taivu meidän kohteeseemme. Vaikka talon muoto on yksinkertainen, tuotti tietyt asiat päänvaivaa valmistalotoimittajille. Mainoslauseissa luvataan yksilöllisiä koteja, mutta todellisuudessa talotehdas pystyy tekemään vain oman sapluunansa mukaisia taloja ja rakenteilta vakioituja ratkaisuja. Ja sekin on ihan fine, ei vaan tajuttu sitä etukäteen. Viisastuneena aloitettiin uusi kyselykierros.

Uusi tarjouskierros oli superhyvä. Olisin voinut valita niistä kenet tahansa! Tässä vaiheessa mukana oli CLT-, MHM- ja tiilitoimittaja, sekä yksi meille uusi täysvalmis-puutalotoimittaja. Tämän lisäksi mukana oli kulkenut jo alkukeväästä asti kivitalotoimittaja, joka tuli mukaan alunperin enoni kautta. Meillä oli alussa hyvinkin kliseisiä käsityksiä, erityisesti liittyen kustannuksiin. Kun lähdimme selvittämään kokonaiskustannusten muodostumista huomioiden rakennusmateriaalin ja rakentamisen tavan (paikallaan rakennettu vs. elementtirakenteinen), olimme pian tilanteessa, jossa kustannusarviot olivat hyvin lähellä toisiaan. Vertailun vuoksi, ensimmäisen kierroksen eri puutalotoimittajien täysvalmiin talopaketin hintaero oli jopa 200 000€ per puoli!

Nyt kun taloasiaa on työstetty jo melkein kahdeksan kuukautta, alkaa olla selvää, että se ei ole vain talo. Joillekin muille se ehkä on sitä, mutta meille se on paljon enemmän. Mä olen alkanut miettiä myös sitä, että meidän lapset eivät välttämättä tule muistamaan mitään muuta ekaa kotia, vaan tästä tulee niiden lapsuudenkoti. Sen ja monen muun asian takia me ei olla valitsemassa talotoimittajaa ainoastaan hinnan perusteella. Asuntomessujen takia tämä on normaalia pidempi prosessi, joten me halutaan erityisen hyvä yhteistyökumppani. Lopulliseen päätökseen vaikuttaa referenssikohteiden, tuttujen rakentajien kommenttien ja hinta-laatu-suhteen lisäksi yrityksen vakaus, kokemus, palvelualttius ja halu olla mukana asuntomessuilla. Meidän valinta on siis.. Itse asiassa kerronkin sen vasta kun nimet on papereissa!

Osallistu keskusteluun

RAKENTAJAILTA

Näin maanantaina Facebookissa Tuusula-ryhmässä päivityksen, jossa toivotettiin Tuusulan asuntomessujen projektipäällikölle Kirsi Joensuulle onnea uusiin haasteisiin. Kuinka tylsää! Huomasin vielä nukkumaan mennessäkin miettiväni asiaa. Jostain syystä asia harmitti suhteettoman paljon. Kirsi oli neuvonut ja auttanut meitä jo silloin kun meillä ei ollut mitään hajua mistään, ainoastaan yksi pieni Pinterest-ideakuva. Ja nyt se meinasi lähteä pois. Yritän päästä tästä yli.

Tänään Gustavelundissa järkättiin ensimmäinen rakentajailta. Meillä oli sitä ennen tapaaminen potentiaalisen talotoimittajan suunnittelijan kanssa. Kävimme läpi taloluonnoksiamme, ja parin viikon päästä meidän pitäisi saada tarkka tarjous heiltä täysvalmiista toimituksesta. Varsinaisessa rakentajatilaisuudessa meidät oli jaettu pöytäryhmiin kortteleittain, joten pääsimme tapaamaan ekan kerran tulevia naapureitamme. Osa tonteista oli varattu talotehtaille, eikä niitä oltu vielä myyty, joten todellisuudessa kaikki pöydässä istuneet eivät olleet tulevia naapureita.

Projektipäällikkö Kirsi oli vielä vikan kerran mukana. Illan aluksi hän kävi kortteleittain läpi kaikki tontit ja vilautti niille tulevien talojen luonnoskuvat. Olisi ollut hauska nähdä tarkemmin muiden talokuvia, mutta homma eteni liian nopeasti. Se jäi mieleen, että meidän naapuritontille tulee talotehtaan oma kohde, luonnoskuvien mukaan tiilenpunainen pieni hirsitalo. Eli hyvin erinäköinen kuin meidän tuleva koti. Jännä nähdä, miten kaikki eri sapluunalla suunnitellut kohteet sulautuvat alueelle. Se onkin yksi hienoimmista jutuista tässä asuntomessuhommassa: kaikki pientalot tulevat olemaan ihan erilaisia.

Osallistu keskusteluun

TALOTOIMITTAJIEN KILPAILUTUS

Heti tonttipäätösten varmistuttua aloitimme talotehtaiden kilpailutuksen. Tämänhän olisi voinut aloittaa aiemminkin, koska luonnokset oli jo olemassa. Me halusimme kuitenkin odottaa, että tontti ihan varmasti on meidän. Tässä vaiheessa mentiin aika lailla fiiliksen perusteella, tarjouksia pyydettiin sellaisilta talotehtailta, joiden edustajista oli jäänyt hyvä maku raksamessuilta ja joista oltiin kuultu tai luettu hyvää. Toiset olivat meihin päin aktiivisempia kuin toiset, osa taas ei ollut lainkaan kiinnostuneita lähtemään mukaan asuntomessukohteeseen. Ekat tarjouspyynnöt lähetettiin viidelle talotoimittajalle. Kaikkiin näihin saatiin vastaus ja muutama tapaaminen sovittua.

Facebookin Raksakimppa Uusimaa -ryhmästä löysimme monesta meidänkin listalla olevasta talotoimittajasta kilokaupalla kuraa. Tietenkin kaikkeen mitä somesta lukee, pitää suhtautua varauksella, mutta hyvin vaikea kommentteja oli jättää täysin huomiotta. Päätimme kuitenkin luottaa omaan arvostelukykyymme, ja jatkoimme keskustelua tarkemmin muutaman toimittajan kanssa. Välillä mukaan tuli villejä kortteja, ihan eri tavalla tai erilaisesta materiaalista rakentavia tahoja, kuin mitä olimme alunperin ajatelleet. Täytyi opetella joustamaan ensimmäisistä ajatuksista, tavata erilaisia toimittajia ja pitää kaikki ovet avoinna.

Tarkempaa tarjousta odotellessa aloimme saada kommentteja talomme ratkaisuista. Talotehdas ei halunnut toteuttaa tiettyjä asioita kuten ne oli luonnoksiin piirretty. Kattoterassien osalta vedottiin riskeihin ja IV-koneen sijoittamista asuintilojen yhteydessä olevaan tekniseen tilaan/varastoon pidettiin mahdottomana toteuttaa. Konsultoimme sekä arkkitehtejä että vastaavaa mestaria. Arkkitehdeillä oli aiempaa kokemusta vastaavista ratkaisuista, joissa kattoterassin alla oli lämmintä tilaa. Meidän tapauksessa lämmin tila ei edes ollut asuintilaa, vaan varasto. Vastaava mestarimme totesi, että rakenne on aina riskialtis, kun rakennetaan kattoterassin alle mitä tahansa tiloja, lämmöneristäminen ei itsessään lisää riskiä.

Välitimme saamiamme tietoja talotehtaan suunnittelutiimille, ja kerroimme olevamme halukkaita miettimään ratkaisuja, joilla saisimme pidettyä talon arkkitehtuurin sellaisena, kuin se oli suunniteltu. Olimme tietoisia että tällainen ratkaisu ja sen ylläpito vaatii enemmän työtä meiltä itseltämme. Vakuuttelimme olevamme valmiita tähän sekä avoinna talotehtaan ehdotuksille. Talotoimittaja lupasi perehtyä asiaan, ja olla meihin yhteydessä ratkaisuehdotusten kanssa.

Toukokuun alussa kyseisen talotoimittajan myyjä soitti, ettei talomme etene suunnittelussa riskirakenteiden takia. Yhtäkkiä moni muukin asia, mikä aiemmin oli vahvistettu toteutettavaksi, oli muuttunut ongelmaksi. Pyysimme listaa ongelmista ja kompromissiehdotukset. Tuntui oudolta, että suunnittelu oli lopetettu ilman että toimittaja itse oli ehdottanut meille vaihtoehtoja. Fiilikset heihin oli alkanut mennä negatiivisen puolelle.

Vastaava mestarimme epäili, että talotehtaan kommenteissa on takana kustannusten oikominen – he hakevat halvempia ratkaisuja tarjoukseensa eivätkä myöskään halua ottaa vastuuta rakenteista. Päätimme ottaa pari askelta taaksepäin, ja miettiä hommaa uusiksi. Onko parempi luopua meille tärkeistä asioista ja muokata talon ulkonäköä niin, että valmistalotehtaat pystyisivät toteuttamaan sen, vai luopua rakennusprojektista? Itse ajattelin että talo joko tehdään sellaisena kuin se on suunniteltu, tai sitten sitä ei tehdä ollenkaan.

Osallistu keskusteluun

TONTTIHAKU ETENEE

Tammikuun puolivälissä Suomen asuntomessujen verkkosivuilla julkaistiin tiedote otsikolla Tuusulan asuntomessualueen pientonteille tasokkaita hakemuksia. Tiedotteen mukaan määräaikaan mennessä oli sähköisesti jätetty 17 korkealaatuista hakemusta.

Helmikuun alussa alkoi jatkohaku vapaiden tonttien osalta. Meidän ykköstonttitoive ei ollut tällä listalla, mutta varatontit löytyi sieltä. Tässä riittikin spekuloitavaa. Tarkoittaako tämä että me saadaan tontti? Vai onko joku muukin hakenut samaa tonttia? Toisaalta jos on, luulisi että meille olisi ensin tarjottu varatonttia? ARGH! Kertokaa jo!

Keski-Uusimaa-lehti uutisoi 1.2.2018 Vielä on mahdollisuus hakea – Tuusulan asuntomessualueella yhdeksän pientalotonttia jäljellä. Uutisessa kerrottiin että jatkohaun valintaperusteet pysyvät samoina: hakemukset arvioidaan nimettöminä perustuen suunnitelmien laatuun, messuteemojen ilmentämiseen ja hankkeen toteuttamiskelpoisuuteen. Uutisen lopussa kerrottiin että ensimmäisen haun rakentajavalinnat on vahvistettu ja valinnasta on ilmoitettu hakijoille kirjeitse.

Me ei saatu kirjettä, eikä vielä seuraavanakaan päivänä. Tässä vaiheessa tuli pala kurkkuun. Päätin lähettää vielä viestiä projektipäällikkö Kirsille. Pian soi puhelin. Posti on tehnyt viiveen ja kirjeet eivät ole ehtineet perille kahdessa päivässä. Tieto tuli puhelimen kautta: meidät on valittu messurakentajiksi!

Nyt menee hetki toipuessa tästä jännityksestä, järkytyksestä ja helpotuksesta.

Osallistu keskusteluun

HAKEMUS JÄTETTY

Tonttihakemus luonnoskuvineen on nyt laitettu eteenpäin. Nyt vaan sormet ristiin. Nettisivujen mukaan asuntomessutoimikunta suorittaa valinnat maaliskuun loppuun mennessä.

Saika hoiti oman osuutensa paremmin kuin olisi voinut toivoa. He piirsivät meille tonttihakua varten A3-kokoiset planssit, jotka sisälsivät pohjapiirrokset, julkisivukuvat, asemapiirroksen, poikkileikkauskuvat, näkymäkuvia eri ilmansuunnista sekä kaaviokuvat osoittamaan talon arkkitehtonista ideaa. Tämän lisäksi piti täyttää melkein 30-sivuinen tekstiliite luonnospiirrosten lisäksi.

Meidän talolla on nyt myös nimi, ihan itse keksittiin. Siitä tuli Duplio. Ei varsinaisesti tarkoita mitään, mutta assosioituu helposti kahta tarkoittaviin asioihin.

Osallistu keskusteluun

SUUNNITTELUPROSESSI

Suunnittelu eteni meidän näkökulmasta hyvinkin jouhevasti. Suurimmat pohdinnat suunnittelun alussa koskivat kellaria, joka lopulta todettiin turhan hankalaksi toteuttaa valitsemallamme tontilla. Tontilla oltiin jo tehty räjäytys- ja tasoitustyötä, ja vaikka todellinen maaperä selviääkin vasta myöhemmin maaperätutkimuksen myötä, olimme yhtä mieltä siitä, ettei kellarin kaivaminen tasamaahan ole tarkoituksenmukaista. Alussa haaveilimme että autopaikat olisi tullut talon alle, mutta tästä jouduttiin nyt luopumaan.

Aiemmin postaamissani ideakuvissa näkynyt tuplaharjakatto muodostui aika nopeasti omaksi suosikkiasiakseni, josta en päässyt enää yli. Onneksi muutkin meistä tykkäsi ideasta. Niin kuin merkkinä Samin työpaikalle ilmestyi marraskuussa uusi toimiston sisustus – tän on pakko olla enne!

Marraskuun alussa saimme Saikalta ensimmäiset vaihtoehdot pohjapiirroksille. Arkkitehdit olivat osanneet konkretisoida toiveemme tosi hienosti, ja extrana he olivat suunnitelleet meille huippuhienot kattoterassit autokatosten päälle. Jos olisin osannut, olisin jotain tällaista toivonutkin. Onneksi he keksivät tän! Aikamme pyöriteltyämme pohjakuvia, totesimme että paras pohja olisi yhdistelmä aiemmin saaduista pohjakuvista. Saika piirsi meille vielä yhden uuden pohja, joka oli täydellinen. Ja täydellinen nimenomaan tälle tontille, tällä rakennusoikeudella. (Jos vain taivas olisi rajana, voisin huvin vuoksi haluta vaikka kolmensadan neliön kodin. Nyt meille kuitenkin on tulossa juuri meille sopiva reilun sadan neliön koti).

Marraskuun lopussa saimme nähtäväksi 3D-mallinnukset talon julkisivusta. Talo näytti ihanalta. Tuplaharjakatto ja kattoterassit, talon takapuolen seinän sisennys ja valkoisen ja puun yhdistelmä yhdistettynä mustiin ikkunankarmeihin näytti niin hienolta. Harmi etten voi jakaa kuvia vielä, mutta myöhemmin kun (toivottavasti!) olemme saaneet tontin, lisään luonnokset myös tänne.

Osallistu keskusteluun

UNELMAKOTI JA KUKA SEN SUUNNITTELISI?

Lähetimme tarjouspyynnön viidelle arkkitehdille. Näistä yksi oli sukulaisen suositus, yksi tällä alueella tunnettu arkkitehti ja kolme muuta sellaisia, joiden referenssikohteet vakuuttivat ja olivat meidän tyyliä. Tarjouspyynnössä olin kuvannut tarpeemme ja toiveemme pääpiirteittäin. Yksi vastasi ettei pysty sitoutumaan näin pitkään projektiin ja yksi ei vastannut mitään. Saimme lopulta kolme tarjousta.

Kaikki kolme olivat hyviä tarjouksia, mutta yksi erottui erityisesti alusta asti. Hyvät referenssit, meille sopiva tyyli, selkeä ja yksityiskohtainen tarjouksen sisältö sekä aktiivisuus meidän puoleemme. Heillä oli jo näyttöjä taustalla ja halu lähteä mukaan messuprojektiin. Meidän talomme suunnittelee Hailuotolainen Saika Design, joka on yhtä kuin Tiina Sainila ja Mikko Kanninen.

Suunnittelun pohjaksi olimme keränneet ideakuvia meitä miellyttävästä arkkitehtuurista, taloista ja tyyleistä. Suosikkiasioita oli ainakin jyrkkä tuplaharjakatto, valkoinen julkisivu, puutehosteet, musta katto ja mustat ikkunanpokat.

KUVA: Chase Daniel

KUVA: Florian Holzherr

Tulevaa taloamme määrittelee omalta osaltaan myös tontti ja kaava. Aika pian selvisi, että kortteli jota alunperin ajattelimme, ei sallinut paritalorakentamista. Meille sopivista tonteista osassa oli aivan liian vähän rakennusoikeutta ja osassa liian paljon. Jäljelle jääneistä valitsimme arkkitehtien avustamana sen, mille meidän talomme parhaiten sopi.

Meillä oli muutamia selkeitä toivomuksia tulevalle kodillemme: halusimme tehokkaan pohjaratkaisun jossa ei ole hukkaneliöitä, ei turhia auloja tai saleja. Rakennusoikeutta ei ole yhtään liikaa, joten pohjan toimivuus korostuu. Oleskelutilat alakertaan ja kolme makuuhuonetta yläkertaan sekä paikka työpisteelle ilman työhuonetta. Lisäksi haluaisimme suorat, leijuvat portaat. Raikasta, modernia ja minimalististi.

Aila toivoi omalle puolelleen yläkertaan kahta isohkoa makuuhuonetta, joista toinen olisi ateljee-tyyppinen tarvittaessa kahdeksi eri tilaksi jaettava. Lisäksi hän toivoi lasitettua terassia. Yhteisenä toiveena oli talon sijoittuminen tontille niin, että terassi/piha olisi etelä-länsi suuntaan.

Toivomamme tontti sijaitsee keskeisellä paikalla tulevaa messualuetta. Typologiassa kyseisen korttelin haasteiksi luetaan yksityisen ja julkisen tilan rajaaminen sekä autopaikoituksen toteutus tontille niin, että myös pihatilaa jää riittävästi. Haluaisimme että talo sijoittuisi tontin reunaan rajaamaan katutilaa. Näin piha jäisi suojaisaksi sekä kooltaan mahdollisimman suureksi. Tosin pienihän pihasta joka tapauksessa tulee.

Osallistu keskusteluun

ALETAANKO ASUNTOMESSURAKENTAJIKSI!

Asuntomessujen tonttia haetaan luonnospiirroksilla. Sääntöjen mukaan talon suunnittelijan tulee olla koulutukseltaan joko arkkitehti tai rakennusarkkitehti. Hakemukseen tulee liittää rakennuksen pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirrokset, alustava tontinkäyttö- ja pihasuunnitelma sekä mahdolliset 3D-havainnekuvat.

Mutta kuka ne tekee? Paljon se maksaa? Millainen talo me halutaan? Mistä me ylipäätään tykätään? Mitä materiaalia? Yksi vai kaksi kerrosta? Minkä värinen? APUA!!

Asuntomessujen rakennusten tulee ilmentää vähintään kahta Tuusulan asuntomessuille määriteltyä teemaa. Teemat tukevat alueen, rakennusten, pihojen, rakentamisen ja sisustamisen suunnittelua. Teemojen tulee olla tunnistettavissa lopullisessa toteutuksessa. Tuusulan asuntomessujen rakentamisen aikaiset teemat ovat:

ENERGIA
Innovatiiviset ja älykkäät energiaratkaisut

TAIDE
Taide asumisen ja elämänlaadun parantajana

AKTIIVINEN ARKI
Aktiivisen arjen ratkaisut

ÄLYKÄS ASUMINEN
Älykkäät ratkaisut asumisen helpottajina ja teknologian monipuolinen hyödyntäminen taloissa

Päässä sinkoilee ajatuksia ihan joka suuntaan. Eniten pohdimme sitä, mistä lähteä liikkeelle. Tutustumme talofirmoihin, googlaamme talomallistoja, käymme taloesittelyissä ja päätämme aloittaa oman projektimme hankkimalla arkkitehdin.

 

Osallistu keskusteluun

TONTTIKIERROS

Lähdin mukaan tonttikierrokselle sen enempää valmistautumatta. En ollut seurannut tiedotusta Tuusulan asuntomessuista juurikaan, en tiennyt tonteista etukäteen hintoja, kokoja tai mitään tarkempaa. Olimme ajaneet Rykmentinpuiston ohi kymmeniä kertoja, tiesin siis missä tuleva messualue sijaitsi, mutta en mitään muuta. Ja täällä me nyt oltiin!

Tonttikierros itsessään ei herättänyt mitään uusia ajatuksia. Alueen sijainti on hyvä, ympärillä on luontoa ja siihen rakentuva asuinalue on houkutteleva. Itseäni kiinnosti etenkin alueen palvelut, kuten mihin tulee päiväkoti ja missä on lähin koulu. Tuusulan asuntomessutiimiläiset olivat tosi avuliaita, ja projektipäällikkö Kirsi Joensuu etenkin tosi pro.

Yksittäisiä tontteja oli vaikea hahmottaa, koska en ollut tutustunut kaavaan ennen kuin nyt. Tonttikierroksen jälkeenkään meillä ei vielä ollut mitään tiettyä suosikkitonttia. Mutta ajatus oli saatu päähän, eikä se lähtenyt sieltä enää pois.

Osallistu keskusteluun