10 AJATUSTA RAKENTAMISESTA part 2

“Eikse talon rakentaminen oo tosi stressaavaa ja sen lisäks sairaan kallista?”

No mä en tiedä vielä, mutta voin kertoa sitten puolentoista vuoden päästä. Tähän mennessä stressi on ollut positiivista ja draiveri, joka on vauhdittanut meidän projektin etenemistä. Asuminen taas ylipäätään on tosi kallista näillä leveysasteilla, oman talon rakentaminen ei sinänsä muuta tätä.

Edellisessä postauksessa kirjoitin asioista, joita meillä on pyörinyt mielessä rakennusprojektiin liittyen. Seuraavaksi jatkoa siihen.

6. KUSTANNUKSET

Rakennusprojektin lopulliseen hintaan vaikuttaa talon koko ja tontin hinta. Meille ei tule jätti isoa taloa. Tällä hetkellä meidän nelihenkinen perhe asuu 80 neliöisessä neliössä, mikä koon puolesta olisi meille ihan riittävä (koko ei ole ongelma, vaan rumuus). Uudessa kodissa meillä tulee olemaan 25 asuinneliötä enemmän plus 50 neliöinen kattoterassi sekä oma pieni piha. Tämä kaikki kerrotaan kahdella, koska kyseessä on paritalo ja sijoitetaan tyypilliselle Helsingin seudun pientalotontille. Eli pienelle pientalotontille.

Koska meillä raksahomma kytkeytyi alusta asti asuntomessukuvioon, ei me ehditty kovinkaan syvällisesti perehtyä muualla myynnissä oleviin pientalotontteihin. Sen verran kuitenkin, että meille jäi tunne, että asuntomessutonteilla oli suhteessa enemmän rakennusoikeutta tontin kokoon nähden verrattuna muualla myynnissä oleviin tontteihin. Toisin sanoen, asuntomessutontille saimme mahdutettua isomman talon pienemmälle tontille ja näin säästimme tontin hinnassa.

Talon runkomateriaaliksi valittiin alunperin puu muun muassa sen takia, että se on edullisempi rakennusmateriaali kuin vaikka kivi. Se käsitys meillä oli. Mutta ei ole enää. Talon runkomateriaali ei ole se, mikä ensisijaisesti määrittää talon kokonaiskustannuksia vaan puu- ja kivitalon rakentamiskustannukset on hyvin lähellä toisiaan. Ja tämä on faktaa, sillä me kilpailutimme puu-, kivi-, hirsi- ja CLT-talotoimittajia.

Rakentamisen kustannuksiin voi vaikuttaa paljon jo suunnitteluvaiheessa. Koon ja maantieteellisen sijainnin lisäksi hintaan vaikuttaa talon ja tontin muoto, pintamateriaalit, kalusteet ja piha. Jälkimmäisiin voi vaikuttaa itse omilla valinnoillaan, mutta esim. maaperään ja maanrakentamisen kustannuksiin ei voi. Sormet ristiin siis.

7. RAKENTAMISEN AIKATAULUTUS

Päänäytteilleasettajamme Lammi toimitti meille alustavan aikatauluehdotuksen, joka on toiminut meillä etenemisen pohjana. Koska meille ei tule yhtä talopakettia, koordinoimme itse kokonaisuutta ja vastaamme viime kädessä siitä, että tekijät ja tarvikkeet ovat yhtä aikaa tontilla. Lammin toimitusaikaohjeistus on meille tärkeä työkalu, jonka mukaan osaamme tilata tarvittavat asiat tontille tarpeeksi ajoissa.

Meillä ei ole erikseen nimettyä ulkopuolista henkilöä projektinjohtajana, vaan kokonaisuuden hallinta on meillä itsellämme. Vastaava työnjohtaja on ollut mukana projektissa keväästä 2018, toisin sanoen jo vuoden ennen rakentamisen alkamista. Yleensä rakentamisen projektinjohtajan ja vastaavan työnjohtajan tehtävissä on päällekkäisyyksiä, joten siksi tämä ratkaisu on ollut meille paras.

Olemme myös hoitaneet suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja hankintojen kilpailuttamisen tähän asti itse. Vastaava työnjohtaja on ollut konsultoivassa roolissa samoin kuin pääsuunnittelijamme. Rakentamisen aikaisista hankinnoista vastaa jatkossa osittain myös urakoitsijat. Me emme ole tämän alueen osaajia, joten on ollut tärkeää löytää sellaiset tekijät, joiden kanssa luottamus pelaa ja vastuualueista on voinut sopia erikseen.

Projektin johtamisessa ja aikatauluttamisessa Trello on toiminut hyvänä työkaluna. Se toimii meillä tehtäväluettelona ja muistilistana. Ollaan kirjattu sovellukseen kaikki mieleen tulevat tehtävät ja nyt me voidaan seurata tilannetta yhdellä silmäyksellä puhelimen, tabletin tai tietokoneen näytöllä. Erityisen kätevä on toiminnallisuus, jossa tehtävä antaa sähköpostimuistutuksen tehtävän aikarajan umpeutuessa meille kaikille yhteisesti. Näin mikään tehtävä ei jää tekemättä.

8. DESIGN

Tuusulan asuntomessujen yksi teemoista on taide. Taidetta voi olla rakennuksissa joko itsenäisinä teoksina tai integroituna. Meillä arkkitehtien tavoitteena on ollut luoda kokonaistaideteos, jossa yksityiskohdat ja sisustus puhuvat samaa kieltä talon arkkitehtuurin kanssa. Rakennuksella on perinteisestä poikkeava ulkomuoto tuplaharjakattoineen. Moderni muotokieli yhdistyy kodikkuuteen ja miellyttävän pieneen mittakaavaan.

Keskeisenä ideana on ollut luoda sisätiloiltaan toimiva ja kompakti, mutta silti ilmava paritalokoti. Suunnittelussa on kiinnitetty huomiota etenkin siihen, miten luonnonvaloa saadaan rakennuksen keskiosiin paritalossa, joka on sijoitettu pienehkölle tontille. Korkea sisääntulo, olohuoneen korkea tila ja siinä välissä sijaitsevat leijuvat portaat takaavat sen, että valo pääsee virtaamaan läpi asunnon.

Kattoterassit ovat tärkeässä osassa koko talon arkkitehtuuria. Ne sopivat erityisen hyvin tiiviisti rakennetulle alueelle tarjoten ulkotilalle hyvän jatkeen.

Talon julkisivun suunnittelu on ollut yhtä tärkeässä osassa kuin sisätilojen suunnittelu. Sanavarastoon on ilmestynyt uusi termi ikkunointi, jonka olemassaolosta meillä ei ole aiemmin ollut mitään käsitystä. Sille saattaa olla olemassa virallisempikin selitys, mutta meille se tarkoittaa sitä, että ikkunoiden sommittelussa on määräysten, ohjeiden, toiminnallisuuden ja käytännöllisyyden lisäksi huomioitu se, miltä talo näyttää ulkoa päin. Eli ei, emme siirrä kylpyhuoneen kapeaa ikkunaa keskemmälle seinää, sillä julkisivussa ikkuna on linjassa yläkerran makuuhuoneen ikkunan kanssa.

Kuva: SAIKA Design

Tyyliltään meidän talo on moderni. Puuverhous keventää valkoiseksi rapatun kivipinnan ja mustien ikkunoiden sekä mustan katon muodostamaa kokonaisuutta. Erilaisten materiaalien yhdistely, rakennuksen massoittelu ja ikkunoiden rytmi tekevät talon julkisivusta ilmeikkään.

Asuntomessualueiden tavoitteena on monimuotoinen ja laadukas asuinympäristö. Se miltä meidän talo tulee näyttämään osana kokonaisuutta, selviää ensi vuonna, kun alue on valmis ja avautuu messuvieraille.

9. OMA PIHA

Pienellä tontilla talon asemointi, pihan käyttö ja vaaditut toiminnot on suunniteltava erityisen tarkkaan. Asuntomessualueella rakennustapaohje ohjaa varsinaisen talon lisäksi myös pihan suunnittelua. Meillä oli toiveena oleskelupiha etelä-länsisuuntaan, jonka myös saimme valitsemalla juuri tämän tontin.

Tonttien koot ovat olleet suht kompakteja kaikilla viime vuosien asuntomessuilla. En ajattele, että pieni tontti on ongelma. Pieni tontti = kompakti koti = vähemmän siivottavaa = enemmän aikaa muuhun tekemiseen. Kaiken voi perustella itselleen parhain päin! Ja tärkeintä kuitenkin, että meillä on oma piha – se on 100% enemmän pihaa kuin mitä meillä tällä hetkellä on.

Mutta on tässä ehtinyt ärsyyntyäkin. Kuten siitä, että autopaikkoja pitää olla pientaloissa – myös paritaloissa – kaksi per puoli. Eli meidän pikkutontille on pitänyt sijoittaa autopaikat neljälle autolle, masentavaa! Masentavaa etenkin siksi, että A) meidän perheessä on vain yksi autoa ajava B) jos toteutan anti-haaveeni ja menen autokouluun, niin en missään nimessä suostu hankkimaan meille toista autoa. Ja sitten vielä sekin näkökulma, että jos meillä olisikin yhteiskäyttöauto naapurin/naapureiden kanssa, niin silti tontti pitäisi täyttää autopaikoilla.

Mutta onneksi me saadaan autopaikoista myös toisenlaista hyötyä, kun niiden päälle rakentuu 50 neliötä kattoterassia. Tällä asemoinnilla autopaikat asettuvat pääjulkisivun ja varjon puolelle ja oleskelupiha auringon puolelle.

Kuva: SAIKA Design

Messualueella kaava on hyvinkin salliva, missä on sekä hyvät että huonot puolet. Pienillä tonteilla on erittäin tärkeää huomioida myös naapureiden suunnitelmat. Jos suunnittelet talon asemoinnin ja toiminnot välittämättä naapureista, joudut satavarmasti kohtaamaan pulmia.

Täysin uusilla alueilla ongelmaksi saattaa muodostua eri aikainen eteneminen. Meidän talo on suunniteltu ja asemoitu syksyllä 2017 ja maatyöt käynnistyivät maaliskuussa 2019. Meidän rajanaapuri on vaihtunut viimeksi helmikuussa ja toisen rajanaapurin suunnitelmat ovat vaihtuneet ainakin kerran. Tällaisissa tilanteissa on mahdotonta tehdä suunnittelua yhdessä, kun eteneminen tapahtuu niin eri tahdissa.

Nyt kun omalla tontilla rakentaminen on alkanut, ei voi kuin laittaa sormet ristiin ja luottaa asuntomessuorganisaatioon. Ja erityisesti siihen, että messualuetta koordinoiva taho huolehtii, ettei mikään pientalotontti joudu epäedulliseen asemaan myöhemmin julkaistujen suunnitelmien takia.

10. LISÄARVOA ELÄMÄÄN

Sattuneesta syystä omat ajatukset ja puheet pompsahtavat vähän väliä talon rakentamiseen ja sitä sivuaviin aiheisiin. Mä olen huomannut, että usein ihmisillä on yksi selkeästi erottuva intohimon kohde, jonka tärkeyden ulkopuolinenkin huomaa heti. Tiedätte varmasti sen, joka rakastaa matkustelua ja jolla on aina seuraava reissu varattuna tai vähintäänkin suunnitelmissa. Tai sen, jolle liikunta ja urheilu on yhtä säännöllistä kuin vaikka syöminen ja nukkuminen, ja joka sen takia voi hyvin ja näyttää hyvinvoivalta.

Kun omat lapset on ollut olemassa vasta niin vähän aikaa, ja ovat vielä niin pieniä, niistä tulee puhuttua aika usein. Toki perhe on varmasti top ykkönen myös niille, jotka ei niitä omia tyyppejään aktiivisesti koko ajan esille tuokaan.

Työ on myös elämänlaatua parantava asia. Ajattelen olevani onnekas, kun oon löytänyt itseni sellaisista työpaikoista ja -ympäristöistä, joihin meneminen aamuisin ei ole ottanut päähän. Palkka on aika luonnollinen motivaattori työssä käymiselle, mutta en oikeasti ikinä mieti, että se olisi ensisijainen syy käydä töissä. Se on tietenkin edellytys monelle asialle – kuten talon rakentamiselle – mutta se on niin paljon muutakin.

Kodin merkitys paikkana ja tilana on aina ollut mulle iso, koska oon aina tykännyt kotona olosta. Lasten syntymisen jälkeen kodin merkitys on kasvanut. Nykyään kotona ollaan ajallisesti niin paljon enemmän, kuin silloin, kun siellä ei kukaan ollut odottamassa.

Sitten se sijainti.

Itse kasvoin aikuiseksi Keski-Uudellamaalla, jonka jälkeen asuin Helsingissä lähes 20 vuotta. En ikinä kaivannut pois Helsingistä, ennen kuin sain lapsia ja tuli tarve asua lähempänä omia sukulaisia. Helsingissä asuminen ei myöskään tuonut enää sitä lisäarvoa elämään, minkä takia sinne muutin parikymppisenä.

Nyt kun me ollaan asuttu Tuusulassa pari vuotta, ja näköjään jäämässä vähän pidemmäksi aikaa, en ole vielä kertaakaan halunnut muuttaa takas Helsinkiin. Me molemmat käydään siellä töissä, ja työmatka on ajallisesti yhtä pitkä, kuin silloin kun me liikuttiin töihin Helsingin sisällä. Tuusula on paras paikka meille just nyt.

Talon rakentaminen ei ollut meille mikään itsestään selvä seuraava askel, mutta nyt siitä on tullut meidän tärkein tulevaisuuden suunnitelma. Se on paljon muutakin kuin talo. Siihen liittyy ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia.

Taloprojekti on tuonut meidän elämään paljon uusia ihmisiä, joita ei oltais muuten ikinä tavattu. Ollaan jouduttu pohtia rakentamisen ratkaisuja myös ekologisesta näkökulmasta, koska tietenkin halutaan, että meidän talo on aikaa kestävä ja elinkaarikustannuksiltaan erinomainen. Kun joku toinen näkee talon rakentamisessa pääasiassa vaan uhkia, nähdään me tämä hyvinvointia ja elämänlaatua parantavana projektina.

Osallistu keskusteluun

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *