10 AJA­TUS­TA RAKEN­TA­MI­SES­TA part 2

“Eik­se talon raken­ta­mi­nen oo tosi stres­saa­vaa ja sen lisäks sai­raan kal­lis­ta?”

No mä en tie­dä vie­lä, mut­ta voin ker­toa sit­ten puo­len­tois­ta vuo­den pääs­tä. Tähän men­nes­sä stres­si on ollut posi­tii­vis­ta ja drai­ve­ri, joka on vauh­dit­ta­nut mei­dän pro­jek­tin ete­ne­mis­tä. Asu­mi­nen taas yli­pää­tään on tosi kal­lis­ta näil­lä levey­sas­teil­la, oman talon raken­ta­mi­nen ei sinän­sä muu­ta tätä.

Edel­li­ses­sä pos­tauk­ses­sa kir­joi­tin asiois­ta, joi­ta meil­lä on pyö­ri­nyt mie­les­sä raken­nus­pro­jek­tiin liit­tyen. Seu­raa­vak­si jat­koa sii­hen.

6. KUS­TAN­NUK­SET

Raken­nus­pro­jek­tin lopul­li­seen hin­taan vai­kut­taa talon koko ja ton­tin hin­ta. Meil­le ei tule jät­ti isoa taloa. Täl­lä het­kel­lä mei­dän neli­hen­ki­nen per­he asuu 80 neliöi­ses­sä neliös­sä, mikä koon puo­les­ta oli­si meil­le ihan riit­tä­vä (koko ei ole ongel­ma, vaan rumuus). Uudes­sa kodis­sa meil­lä tulee ole­maan 25 asuin­ne­liö­tä enem­män plus 50 neliöi­nen kat­to­te­ras­si sekä oma pie­ni piha. Tämä kaik­ki ker­ro­taan kah­del­la, kos­ka kysees­sä on pari­ta­lo ja sijoi­te­taan tyy­pil­li­sel­le Hel­sin­gin seu­dun pien­ta­lo­ton­til­le. Eli pie­nel­le pien­ta­lo­ton­til­le.

Kos­ka meil­lä rak­sa­hom­ma kyt­key­tyi alus­ta asti asun­to­mes­su­ku­vioon, ei me ehdit­ty kovin­kaan syväl­li­ses­ti pereh­tyä muu­al­la myyn­nis­sä ole­viin pien­ta­lo­tont­tei­hin. Sen ver­ran kui­ten­kin, että meil­le jäi tun­ne, että asun­to­mes­su­ton­teil­la oli suh­tees­sa enem­män raken­nusoi­keut­ta ton­tin kokoon näh­den ver­rat­tu­na muu­al­la myyn­nis­sä ole­viin tont­tei­hin. Toi­sin sanoen, asun­to­mes­su­ton­til­le saim­me mah­du­tet­tua isom­man talon pie­nem­mäl­le ton­til­le ja näin sääs­tim­me ton­tin hin­nas­sa.

Talon run­ko­ma­te­ri­aa­lik­si valit­tiin alun­pe­rin puu muun muas­sa sen takia, että se on edul­li­sem­pi raken­nus­ma­te­ri­aa­li kuin vaik­ka kivi. Se käsi­tys meil­lä oli. Mut­ta ei ole enää. Talon run­ko­ma­te­ri­aa­li ei ole se, mikä ensi­si­jai­ses­ti mää­rit­tää talon koko­nais­kus­tan­nuk­sia vaan puu- ja kivi­ta­lon raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set on hyvin lähel­lä toi­si­aan. Ja tämä on fak­taa, sil­lä me kil­pai­lu­tim­me puu‑, kivi‑, hir­si- ja CLT-talo­toi­mit­ta­jia.

Raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­siin voi vai­kut­taa pal­jon jo suun­nit­te­lu­vai­hees­sa. Koon ja maan­tie­teel­li­sen sijain­nin lisäk­si hin­taan vai­kut­taa talon ja ton­tin muo­to, pin­ta­ma­te­ri­aa­lit, kalus­teet ja piha. Jäl­kim­mäi­siin voi vai­kut­taa itse omil­la valin­noil­laan, mut­ta esim. maa­pe­rään ja maan­ra­ken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­siin ei voi. Sor­met ris­tiin siis.

7. RAKEN­TA­MI­SEN AIKA­TAU­LU­TUS

Pää­näyt­teil­lea­set­ta­jam­me Lam­mi toi­mit­ti meil­le alus­ta­van aika­tau­lueh­do­tuk­sen, joka on toi­mi­nut meil­lä ete­ne­mi­sen poh­ja­na. Kos­ka meil­le ei tule yhtä talo­pa­ket­tia, koor­di­noim­me itse koko­nai­suut­ta ja vas­taam­me vii­me kädes­sä sii­tä, että teki­jät ja tar­vik­keet ovat yhtä aikaa ton­til­la. Lam­min toi­mi­tusai­kaoh­jeis­tus on meil­le tär­keä työ­ka­lu, jon­ka mukaan osaam­me tila­ta tar­vit­ta­vat asiat ton­til­le tar­peek­si ajois­sa.

Meil­lä ei ole erik­seen nimet­tyä ulko­puo­lis­ta hen­ki­löä pro­jek­tin­joh­ta­ja­na, vaan koko­nai­suu­den hal­lin­ta on meil­lä itsel­läm­me. Vas­taa­va työn­joh­ta­ja on ollut muka­na pro­jek­tis­sa kevääs­tä 2018, toi­sin sanoen jo vuo­den ennen raken­ta­mi­sen alka­mis­ta. Yleen­sä raken­ta­mi­sen pro­jek­tin­joh­ta­jan ja vas­taa­van työn­joh­ta­jan teh­tä­vis­sä on pääl­lek­käi­syyk­siä, joten sik­si tämä rat­kai­su on ollut meil­le paras.

Olem­me myös hoi­ta­neet suun­nit­te­li­joi­den, ura­koit­si­joi­den ja han­kin­to­jen kil­pai­lut­ta­mi­sen tähän asti itse. Vas­taa­va työn­joh­ta­ja on ollut kon­sul­toi­vas­sa roo­lis­sa samoin kuin pää­suun­nit­te­li­jam­me. Raken­ta­mi­sen aikai­sis­ta han­kin­nois­ta vas­taa jat­kos­sa osit­tain myös ura­koit­si­jat. Me emme ole tämän alu­een osaa­jia, joten on ollut tär­ke­ää löy­tää sel­lai­set teki­jät, joi­den kans­sa luot­ta­mus pelaa ja vas­tuu­alueis­ta on voi­nut sopia erik­seen.

Pro­jek­tin joh­ta­mi­ses­sa ja aika­tau­lut­ta­mi­ses­sa Trel­lo on toi­mi­nut hyvä­nä työ­ka­lu­na. Se toi­mii meil­lä teh­tä­vä­luet­te­lo­na ja muis­ti­lis­ta­na. Ollaan kir­jat­tu sovel­luk­seen kaik­ki mie­leen tule­vat teh­tä­vät ja nyt me voi­daan seu­ra­ta tilan­net­ta yhdel­lä sil­mäyk­sel­lä puhe­li­men, table­tin tai tie­to­ko­neen näy­töl­lä. Eri­tyi­sen käte­vä on toi­min­nal­li­suus, jos­sa teh­tä­vä antaa säh­kö­pos­ti­muis­tu­tuk­sen teh­tä­vän aika­ra­jan umpeu­tues­sa meil­le kai­kil­le yhtei­ses­ti. Näin mikään teh­tä­vä ei jää teke­mät­tä.

8. DESIGN

Tuusu­lan asun­to­mes­su­jen yksi tee­mois­ta on tai­de. Tai­det­ta voi olla raken­nuk­sis­sa joko itse­näi­si­nä teok­si­na tai integroi­tu­na. Meil­lä ark­ki­teh­tien tavoit­tee­na on ollut luo­da koko­nais­tai­de­teos, jos­sa yksi­tyis­koh­dat ja sisus­tus puhu­vat samaa kiel­tä talon ark­ki­teh­tuu­rin kans­sa. Raken­nuk­sel­la on perin­tei­ses­tä poik­kea­va ulko­muo­to tupla­har­ja­kat­toi­neen. Moder­ni muo­to­kie­li yhdis­tyy kodik­kuu­teen ja miel­lyt­tä­vän pie­neen mit­ta­kaa­vaan.

Kes­kei­se­nä idea­na on ollut luo­da sisä­ti­loil­taan toi­mi­va ja kom­pak­ti, mut­ta sil­ti ilma­va pari­ta­lo­ko­ti. Suun­nit­te­lus­sa on kiin­ni­tet­ty huo­mio­ta eten­kin sii­hen, miten luon­non­va­loa saa­daan raken­nuk­sen kes­kio­siin pari­ta­los­sa, joka on sijoi­tet­tu pie­neh­köl­le ton­til­le. Kor­kea sisään­tu­lo, olo­huo­neen kor­kea tila ja sii­nä välis­sä sijait­se­vat lei­ju­vat por­taat takaa­vat sen, että valo pää­see vir­taa­maan läpi asun­non.

Kat­to­te­ras­sit ovat tär­keäs­sä osas­sa koko talon ark­ki­teh­tuu­ria. Ne sopi­vat eri­tyi­sen hyvin tii­viis­ti raken­ne­tul­le alu­eel­le tar­jo­ten ulko­ti­lal­le hyvän jat­keen.

Talon jul­ki­si­vun suun­nit­te­lu on ollut yhtä tär­keäs­sä osas­sa kuin sisä­ti­lo­jen suun­nit­te­lu. Sana­va­ras­toon on ilmes­ty­nyt uusi ter­mi ikku­noin­ti, jon­ka ole­mas­sao­los­ta meil­lä ei ole aiem­min ollut mitään käsi­tys­tä. Sil­le saat­taa olla ole­mas­sa viral­li­sem­pi­kin seli­tys, mut­ta meil­le se tar­koit­taa sitä, että ikku­noi­den som­mit­te­lus­sa on mää­räys­ten, ohjei­den, toi­min­nal­li­suu­den ja käy­tän­nöl­li­syy­den lisäk­si huo­mioi­tu se, mil­tä talo näyt­tää ulkoa päin. Eli ei, emme siir­rä kyl­py­huo­neen kape­aa ikku­naa kes­kem­mäl­le sei­nää, sil­lä jul­ki­si­vus­sa ikku­na on lin­jas­sa ylä­ker­ran makuu­huo­neen ikku­nan kans­sa.

Kuva: SAI­KA Design

Tyy­lil­tään mei­dän talo on moder­ni. Puu­ver­hous keven­tää val­koi­sek­si rapa­tun kivi­pin­nan ja mus­tien ikku­noi­den sekä mus­tan katon muo­dos­ta­maa koko­nai­suut­ta. Eri­lais­ten mate­ri­aa­lien yhdis­te­ly, raken­nuk­sen mas­soit­te­lu ja ikku­noi­den ryt­mi teke­vät talon jul­ki­si­vus­ta ilmeik­kään.

Asun­to­mes­sua­luei­den tavoit­tee­na on moni­muo­toi­nen ja laa­du­kas asui­nym­pä­ris­tö. Se mil­tä mei­dän talo tulee näyt­tä­mään osa­na koko­nai­suut­ta, sel­vi­ää ensi vuon­na, kun alue on val­mis ja avau­tuu mes­su­vie­rail­le.

9. OMA PIHA

Pie­nel­lä ton­til­la talon ase­moin­ti, pihan käyt­tö ja vaa­di­tut toi­min­not on suun­ni­tel­ta­va eri­tyi­sen tark­kaan. Asun­to­mes­sua­lu­eel­la raken­nus­ta­paoh­je ohjaa var­si­nai­sen talon lisäk­si myös pihan suun­nit­te­lua. Meil­lä oli toi­vee­na oles­ke­lu­pi­ha ete­lä-län­si­suun­taan, jon­ka myös saim­me valit­se­mal­la juu­ri tämän ton­tin.

Tont­tien koot ovat olleet suht kom­pak­te­ja kai­kil­la vii­me vuo­sien asun­to­mes­suil­la. En ajat­te­le, että pie­ni tont­ti on ongel­ma. Pie­ni tont­ti = kom­pak­ti koti = vähem­män sii­vot­ta­vaa = enem­män aikaa muu­hun teke­mi­seen. Kai­ken voi perus­tel­la itsel­leen par­hain päin! Ja tär­kein­tä kui­ten­kin, että meil­lä on oma piha – se on 100% enem­män pihaa kuin mitä meil­lä täl­lä het­kel­lä on.

Mut­ta on täs­sä ehti­nyt ärsyyn­tyä­kin. Kuten sii­tä, että auto­paik­ko­ja pitää olla pien­ta­lois­sa – myös pari­ta­lois­sa – kak­si per puo­li. Eli mei­dän pik­ku­ton­til­le on pitä­nyt sijoit­taa auto­pai­kat nel­jäl­le autol­le, masen­ta­vaa! Masen­ta­vaa eten­kin sik­si, että A) mei­dän per­hees­sä on vain yksi autoa aja­va B) jos toteu­tan anti-haa­vee­ni ja menen auto­kou­luun, niin en mis­sään nimes­sä suos­tu hank­ki­maan meil­le tois­ta autoa. Ja sit­ten vie­lä sekin näkö­kul­ma, että jos meil­lä oli­si­kin yhteis­käyt­tö­au­to naapurin/naapureiden kans­sa, niin sil­ti tont­ti pitäi­si täyt­tää auto­pai­koil­la.

Mut­ta onnek­si me saa­daan auto­pai­kois­ta myös toi­sen­lais­ta hyö­tyä, kun nii­den pääl­le raken­tuu 50 neliö­tä kat­to­te­ras­sia. Täl­lä ase­moin­nil­la auto­pai­kat aset­tu­vat pää­jul­ki­si­vun ja var­jon puo­lel­le ja oles­ke­lu­pi­ha aurin­gon puo­lel­le.

Kuva: SAI­KA Design

Mes­sua­lu­eel­la kaa­va on hyvin­kin sal­li­va, mis­sä on sekä hyvät että huo­not puo­let. Pie­nil­lä ton­teil­la on erit­täin tär­ke­ää huo­mioi­da myös naa­pu­rei­den suun­ni­tel­mat. Jos suun­nit­te­let talon ase­moin­nin ja toi­min­not välit­tä­mät­tä naa­pu­reis­ta, jou­dut sata­var­mas­ti koh­taa­maan pul­mia.

Täy­sin uusil­la alueil­la ongel­mak­si saat­taa muo­dos­tua eri aikai­nen ete­ne­mi­nen. Mei­dän talo on suun­ni­tel­tu ja ase­moi­tu syk­syl­lä 2017 ja maa­työt käyn­nis­tyi­vät maa­lis­kuus­sa 2019. Mei­dän raja­naa­pu­ri on vaih­tu­nut vii­mek­si hel­mi­kuus­sa ja toi­sen raja­naa­pu­rin suun­ni­tel­mat ovat vaih­tu­neet aina­kin ker­ran. Täl­lai­sis­sa tilan­teis­sa on mah­do­ton­ta teh­dä suun­nit­te­lua yhdes­sä, kun ete­ne­mi­nen tapah­tuu niin eri tah­dis­sa.

Nyt kun omal­la ton­til­la raken­ta­mi­nen on alka­nut, ei voi kuin lait­taa sor­met ris­tiin ja luot­taa asun­to­mes­suor­ga­ni­saa­tioon. Ja eri­tyi­ses­ti sii­hen, että mes­sua­luet­ta koor­di­noi­va taho huo­leh­tii, ettei mikään pien­ta­lo­tont­ti jou­du epäe­dul­li­seen ase­maan myö­hem­min jul­kais­tu­jen suun­ni­tel­mien takia.

10. LISÄ­AR­VOA ELÄ­MÄÄN

Sat­tu­nees­ta syys­tä omat aja­tuk­set ja puheet pomp­sah­ta­vat vähän väliä talon raken­ta­mi­seen ja sitä sivua­viin aihei­siin. Mä olen huo­man­nut, että usein ihmi­sil­lä on yksi sel­keäs­ti erot­tu­va into­hi­mon koh­de, jon­ka tär­key­den ulko­puo­li­nen­kin huo­maa heti. Tie­dät­te var­mas­ti sen, joka rakas­taa mat­kus­te­lua ja jol­la on aina seu­raa­va reis­su varat­tu­na tai vähin­tään­kin suun­ni­tel­mis­sa. Tai sen, jol­le lii­kun­ta ja urhei­lu on yhtä sään­nöl­lis­tä kuin vaik­ka syö­mi­nen ja nuk­ku­mi­nen, ja joka sen takia voi hyvin ja näyt­tää hyvin­voi­val­ta.

Kun omat lap­set on ollut ole­mas­sa vas­ta niin vähän aikaa, ja ovat vie­lä niin pie­niä, niis­tä tulee puhut­tua aika usein. Toki per­he on var­mas­ti top ykkö­nen myös niil­le, jot­ka ei nii­tä omia tyyp­pe­jään aktii­vi­ses­ti koko ajan esil­le tuo­kaan.

Työ on myös elä­män­laa­tua paran­ta­va asia. Ajat­te­len ole­va­ni onne­kas, kun oon löy­tä­nyt itse­ni sel­lai­sis­ta työ­pai­kois­ta ja ‑ympä­ris­töis­tä, joi­hin mene­mi­nen aamui­sin ei ole otta­nut pää­hän. Palk­ka on aika luon­nol­li­nen moti­vaat­to­ri työs­sä käy­mi­sel­le, mut­ta en oikeas­ti iki­nä mie­ti, että se oli­si ensi­si­jai­nen syy käy­dä töis­sä. Se on tie­ten­kin edel­ly­tys monel­le asial­le – kuten talon raken­ta­mi­sel­le – mut­ta se on niin pal­jon muu­ta­kin.

Kodin mer­ki­tys paik­ka­na ja tila­na on aina ollut mul­le iso, kos­ka oon aina tykän­nyt koto­na olos­ta. Las­ten syn­ty­mi­sen jäl­keen kodin mer­ki­tys on kas­va­nut. Nyky­ään koto­na ollaan ajal­li­ses­ti niin pal­jon enem­män, kuin sil­loin, kun siel­lä ei kukaan ollut odot­ta­mas­sa.

Sit­ten se sijain­ti.

Itse kas­voin aikui­sek­si Kes­ki-Uudel­la­maal­la, jon­ka jäl­keen asuin Hel­sin­gis­sä lähes 20 vuot­ta. En iki­nä kai­van­nut pois Hel­sin­gis­tä, ennen kuin sain lap­sia ja tuli tar­ve asua lähem­pä­nä omia suku­lai­sia. Hel­sin­gis­sä asu­mi­nen ei myös­kään tuo­nut enää sitä lisä­ar­voa elä­mään, min­kä takia sin­ne muu­tin pari­kymp­pi­se­nä.

Nyt kun me ollaan asut­tu Tuusu­las­sa pari vuot­ta, ja näkö­jään jää­mäs­sä vähän pidem­mäk­si aikaa, en ole vie­lä ker­taa­kaan halun­nut muut­taa takas Hel­sin­kiin. Me molem­mat käy­dään siel­lä töis­sä, ja työ­mat­ka on ajal­li­ses­ti yhtä pit­kä, kuin sil­loin kun me lii­kut­tiin töi­hin Hel­sin­gin sisäl­lä. Tuusu­la on paras paik­ka meil­le just nyt.

Talon raken­ta­mi­nen ei ollut meil­le mikään itses­tään sel­vä seu­raa­va askel, mut­ta nyt sii­tä on tul­lut mei­dän tär­kein tule­vai­suu­den suun­ni­tel­ma. Se on pal­jon muu­ta­kin kuin talo. Sii­hen liit­tyy eko­lo­gi­sia, sosi­aa­li­sia ja kult­tuu­ri­sia ulot­tu­vuuk­sia.

Talo­pro­jek­ti on tuo­nut mei­dän elä­mään pal­jon uusia ihmi­siä, joi­ta ei oltais muu­ten iki­nä tavat­tu. Ollaan jou­dut­tu poh­tia raken­ta­mi­sen rat­kai­su­ja myös eko­lo­gi­ses­ta näkö­kul­mas­ta, kos­ka tie­ten­kin halu­taan, että mei­dän talo on aikaa kes­tä­vä ja elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sil­taan erin­omai­nen. Kun joku toi­nen näkee talon raken­ta­mi­ses­sa pää­asias­sa vaan uhkia, näh­dään me tämä hyvin­voin­tia ja elä­män­laa­tua paran­ta­va­na pro­jek­ti­na.

Kategoriat: post

0 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Duplio Facebookissa
Duplio Instagramissa
Duplio Pinterestissa