LUOK­KA­RET­KI LAM­MIL­LE

Tähän kevää­seen saak­ka mei­dän ainoa kos­ke­tus beto­ni­teh­taan arkeen on tul­lut Pirun­pel­to TV-sar­jan kaut­ta. En tie­dä miten yli­pää­tään ajau­dut­tiin kat­so­maan Netflixis­tä kaik­ki nel­jä kaut­ta tätä 10 vuot­ta sit­ten alka­nut­ta sar­jaa, mut­ta hupin­sa kul­la­kin! Kaik­kien yllä­tyk­sek­si todel­li­suus on jotain ihan muu­ta kuin Tyr­jän Beto­nil­la..

Tou­ko­kuun alus­sa läh­dim­me kyläi­le­mään vuo­den 2020 asun­to­mes­su­jen pää­näyt­teil­lea­set­ta­jam­me Lam­min kut­su­ma­na hei­dän teh­taal­leen. Paik­ka­kun­ta­na Lam­mi näyt­täy­tyi meil­le yltiö­sö­pö­nä pik­ku­ky­lä­nä, jos­sa pais­taa aina aurin­ko ja kaik­ki tun­te­vat toi­sen­sa. En tie­dä onko näin, mut­ta iha­na tun­nel­ma siel­lä oli. Vähän niin­kuin sii­nä yhdes­sä toi­ses­sa maa­lais­ko­me­dias­sa, Kar­ja­lan kun­nail­la TV-sar­jas­sa.

Teh­taal­la mei­tä kier­rät­tä­nyt Tomi oli tul­lut Lam­mil­le kesä­töi­hin 2000-luvun alku­puo­lel­la, ja jää­nyt sil­le tiel­le. Ja sen voi hyvin ymmär­tää, kun miet­tii miten hyvä mei­nin­ki yri­tyk­ses­sä joka puo­lel­la tun­tui ole­van. Tomil­la oli tosi laa­ja osaa­mi­nen sekä tuot­teis­ta että teh­taan toi­min­nas­ta, oli ihan oikeas­ti tosi mie­len­kiin­toi­nen teh­das­kier­ros.

Lam­min teh­taal­la tuo­tan­to­pro­ses­sit oli hyvin pit­käl­le auto­ma­ti­soi­tua. Meil­le jäi eri­tyi­ses­ti mie­leen se, miten laa­ja ja tiuk­ka tes­taus­pro­ses­si Lam­min tuot­teil­la on. Hark­ko­jen ja kivien mit­ta­tark­kuut­ta ja tasa­laa­tui­suut­ta val­vo­taan sys­te­maat­ti­ses­ti ja teh­taal­la on ihan ikio­ma labo­rant­ti­kin.

Olin hyvin vähän (eli en yhtään) kelail­lut ennen tätä päi­vää sitä, mil­lai­sia vai­hei­ta hark­ko­jen val­mis­tuk­seen kuu­luu. Ei ole ole­mas­sa yhtä pitä­vää resep­tiä, jon­ka mukaan mas­sa teh­dään, vaan tes­tiä teh­dään jat­ku­vas­ti oikean koos­tu­muk­sen löy­tä­mi­sek­si.

Teh­das­kier­rok­sen päät­teek­si pää­sim­me esit­tä­mään kysy­myk­siä. Olin aamu­pa­la­pöy­däs­sä ennen Lam­mil­le läh­töä selail­lut mei­dän raken­ne­pii­rus­tuk­sia, jos­ta jäi mie­ti­tyt­tä­mään teks­ti ”Suun­nit­te­lu­käyt­töi­kä 50 vuot­ta”. Mitä sen jäl­keen tapah­tuu?? — Ei mitään, sanoi­vat lam­mi­lai­set. Tuo 50 vuot­ta on ylei­ses­ti käy­tös­sä ole­va mää­re, jol­la ilmoi­te­taan beto­nin suun­nit­te­lu­käyt­töi­kä. Se tar­koit­taa sitä, että beto­ni­ra­ken­teil­la on lupa vau­rioi­tua 5% ennen 50 ikä­vuot­ta. Eli ei siis sitä, että 50 vuo­den jäl­keen mei­dän talo lak­kai­si ole­mas­ta.

Har­kot jat­ka­vat kovet­tu­mis­ta – eli lujuu­den kehi­tys­tä – vie­lä kui­va­tuk­sen jäl­keen­kin vuo­si­kym­me­niä, jopa vuo­si­sa­to­ja. Sii­nä meil­le yksi hyvä syy lisää raken­taa kivi­ta­lo. Vaik­ka tämä ei ollut­kaan alus­ta asti itses­tään­sel­vä valin­ta, tun­tuu nyt hul­lul­ta aja­tel­la, mik­si edes mie­tit­tiin iki­nä mitään muu­ta. Hyvien kivien lisäk­si laa­tu näkyy tyy­ty­väi­sis­sä asiak­kais­sa, niin­kuin nyt täs­sä tapauk­ses­sa meis­sä. Kii­tos vie­lä Lam­min Beto­nin tyy­pit!

Kategoriat: post

0 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Duplio Facebookissa
Duplio Instagramissa
Duplio Pinterestissa